Makrotalous

Tässäkö Suomen talouden pahin ongelma?

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoden 2013 tietojen mukaan taloudellinen huoltosuhde heikentyi edellisestä vuodesta selvästi.

Vuonna 2013 sataa työssäkäyvää kohden oli 137 ei-työssäkäyvää henkilöä, kun vuotta aiemmin lukumäärä oli 132 henkilöä.

Ajanjaksolla 1987–2013 huoltosuhde oli korkein lamavuonna 1993 (172) ja matalin vuonna 1989, jolloin jokaista sataa työssäkäyvää kohden oli 112 ei-työssäkäyvää.

Väestön pääasiallinen toiminta vuosina 1987–2013

Väestön pääasiallinen toiminta vuosina 1987–2013

Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään siten positiivisena ja nousua negatiivisena.

Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat taloudellisten suhdanteiden ja työllisyyskehityksen vaihtelujen lisäksi muun muassa syntyvyys, väestörakenne ja muuttoliike.

Tilastokeskuksen mukaan taloudellista huoltosuhdetta nostaa erityisesti työttömien ja eläkeläisten määrän kasvu.

Työssäkäyntitilaston mukaan työttömien ja eläkeläisten määrä on lisääntynyt yli 100 000: lla vuosien 2011–2013 aikana. Työttömiä oli 71 600 henkilöä enemmän vuonna 2013 kuin kaksi vuotta aikaisemmin ja 47 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eläkeläisten määrä kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2013 lähes 20 300 :lla ja kahden edellisen vuoden aikana yhteensä 36 300 :lla. Kymmenessä vuodessa eläkeläisten määrä on kasvanut yli 175 000 :lla.

Maakunnittaiset erot taloudellisessa huoltosuhteessa olivat suuria. Ahvenanmaalla (106) ja Uudellamaalla (111) taloudelliset huoltosuhteet olivat matalimmat vuonna 2013. Korkeimmat huoltosuhteet olivat Etelä-Savossa (165), Pohjois-Karjalassa (169) ja Kainuussa (177).

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös