Strategiat

Suomalaisiin osakkeisiin sijoittaminen – psykologinen virhe?

Suomalaisiin osakkeisiin sijoittaminen tuntuu turvalliselta.

Yritysten nimet ja liiketoiminta ovat ainakin jossain määrin tuttuja ja raportit voi lukea suomeksi. Suomalaisuudestakin tuntuu olevan apua kotimaisten yritysten ymmärtämisessä. Moni suomalainen sijoittaja laittaakin kaiken osakkeisiin sijoittamansa rahan suomalaisiin osakkeisiin, mikä muistuttaa riskinhallinnan näkökulmasta lentokoneesta hyppäämistä ilman laskuvarjoa.

Mustat joutsenet

Koko maailman osakkeiden markkina-arvosta suomalaiset osakkeet muodostavat alle prosentin, eikä sijoittajan kannata pitää suomalaisissa osakkeissa kuin pieni osa varoistaan. Välillä näyttää pullahtavan aivan vakavalla naamalla kirjoitettuja raportteja, joiden mukaan on ihan ok pitää kaikki rahat kiinni suomalaisissa osakkeissa. Raporttien kirjoittajat elänevät teoreettisessa beettojen ja alfojen maailmassa, jossa ei ole yllättäviä koko markkinaan vaikuttavia tapahtumia. Havainnollinen esimerkki tällaisesta ajattelusta on Long-Term Capital Management – rahaston romahdus. Rahaston perustajiin kuului tehokkaan markkinan Nobel-palkittuja teoreetikkoja, joiden mallien perusteella varat sijoitettiin. Rahasto tuotti aluksi loistavasti, kunnes koko roska romahti kuin korttitalo ja melkein imi useamman ison pankin mukanaan. Roger Lowenstein on kirjoittanut erinomaisen kirjan When Genius Failed: The Rise and Fall of Long Term Capital Managementrahaston noususta ja tuhosta.

Monen Euroopan pörssin vaihto katkesi viime vuosisadalla sotaan ja paljon sotaakin lievempi tapahtuma saattaisi vaikuttaa koko Suomen osakemarkkinan arvostukseen. Esimerkiksi jos perussuomalaiset onnistuisivat siirtämään Suomen takaisin markkakantaan, niin olisi mukava omistaa osakkeita Suomen ulkopuolelta.

Nassim Taleb on kirjoittanut erittäin hyvän kirjan The Black Swan: The Impact of the Highly Improbable “mustista joutsenista”, eli yllättävistä tapahtumista, joita on melkein mahdoton ennustaa. Maailmanlaajuisesti hajautettu salkku kestää mustan joutsenen paremmin kuin pelkästään yhdelle kapealle markkinalle keskitetty. Ennen toista maailmansotaa kaikki rahansa Puolan pörssiin keskittänyt menetti kaiken tankkien alkaessa vyöryä rajan yli. Samoin voisi miettiä, mitä käy jos vaikka tuo Suomessa rakenteilla oleva ydinvoimala posahtaa.

Mustat joutsenet ovat yksinään äärimmäisen epätodennäköisiä. Kun sijoitushorisontti on vuosikymmeniä, niin on kuitenkin aika todennäköistä että siihen mahtuu ainakin yksi musta joutsen.

Suomalaisuudestako etua?

Suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisellä kentällä. Esimerkiksi Elektrobit laatii mobiilisoftaa, jossa tärkeimmät alueet ovat Android, MeeGo, Symbian, iOS, Windows Phone ja useampi halpapuhelinkäyttis. Kaikissa noissa kilpailu on kansainvälistä ja suuri osa pelureista on ulkomaisia yrityksiä. Toisella Elektrobitin avainalueella autosoftassa tilanne on samankaltainen. Saadakseen hyvän kuvan yrityksen arvostuksesta ja kilpailutilanteesta joutuu käymään roppakaupalla läpi raportteja ja uutisia ulkomaisista yrityksistä englanniksi, vaikka sijoituskohde olisikin suomalainen. Täysin supisuomalaisia ja vain Suomen markkinalla toimivia yrityksiä löytynee Helsingin pörssistä muutama, mutta niitä ei ole monta.

Perusteellisessa osakeanalyysissa paras sijoituskohde ei useinkaan ole se firma, josta kaivelu lähti liikkeelle, vaan yleensä analyysin aikana löytyy ymmärryksen kasvaessa parempi kohde. Teollisuudenalojen kansainvälisyyden takia tuo parempi yritys on harvoin suomalainen, jos liikkeelle on lähdetty suomalaisesta firmasta, mikä johtaa väjäämättä johtopäätökseen, että jos salkun sisältö on sataprosenttisesti sinivalkoinen niin kunnollista analyysiä ei ole tehty. Mitenkä se nyt menikään suomalaisissa sijoituslehdissä: suomalainen firma, matala P/E ja kova osinkotuotto? Numeroiden vertailu viidentoista minuutin ajan ei tuota minkäänlaista tietoa, jota kaikilla muilla markkinaan sijoittavilla ei jo ole, minkä takia ylituottoja ei ole luvassa muuta kuin tuurilla ja järkevän sijoittajan kannattaisi suoran sijoituksen sijasta laittaa rahansa indeksirahastoon.

Psykologiset virheet

Tunteiden vaikutusta sijoituspäätöksiin on tutkittu laajalti ja kokonaisten markkinoiden on todettu eksyvän ajoittain ylioptimismin tai -pessimismin puolelle. Tyypillisesti sijoittaja yliarvioi osaamistansa, korostaa konkreettisia riskejä, väheksyy epämääräisempiä riskejä, ostaa kun kurssi on jo pitkään noussut sekä pelästyy laskua ja myy. Kotimarkkinan osakkeiden synnyttämä turvallisuudentunne on samanlainen psykologinen virhe, joka täytyy tunnistaa ja yrittää eliminoida päätöksenteosta.

Suomalaisten osakkeiden osuus salkussa kannatta pitää kurissa, vaikka suomalaiset firmat kuinka tuntuisivat tutuilta ja turvallisilta. Paljoa yli kymmentä prosenttia ei suomalaisiin osakkeisiin kannata laittaa.

Artikkeli on alun perin julkaistu Arvosijoittajan Tie –sivustolla 7.7.2011.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Avatar

    seppä

    19.4.2015 at 11:45

    Idioottimainen kirjoitus. Piensijoittajalle osakepoiminta Helsingin pörssistä riittää erittäin hyvin. Indeksi seuraa isompien markkinoiden mukana.

  2. Avatar

    Tapio Haavisto

    28.4.2015 at 21:34

    Suomalaisiin
    osakkeisiin sijoittaminen – psykologinen virhe?

    Kyllä parhaisiin suomalaisiin
    osakkeisiin kannattaa sijoittaa, jos kyseessä on vain tuottojen etsiminen.
    Toisaalta juuri Helsingin pörssistä löytyy luvattoman paljon tosi huonoja
    sijoituksia, sillä suurin pörssin yrityksistä (noin 60 %) on tuottanut negatiivista
    (keskimäärin miinus 3 prosentin)
    tuottoa. Näiden yritysten osakkeiden hintavaihtelu (vola-%) oli aivan liian suurta keskimäärin noin 40 %.

    Miten voin todentaa väitteeni, selvitin asiaa
    näin: Sattumanvaraisena päivänä huhtikuun loppupuolella 2015 tutkin asiaa mielenkiinnosta
    ja tulos oli melko hätkähdyttävä:

    Kun on eletty
    todella vahvaa härkämarkkinaa viimeisen vuoden ajan kaikkialla maailmassa, niin
    Helsingin pörssin 136 osaketta tuottivat seuraavasti:

    kiinnostavimmat
    huiput, tusina Helsingin pörssin yrityksiä
    ylsi peräti keskimäärin 89 prosentin vuosituottoon ja hintavaihtelu oli keskimäärin
    29 %.

    hyvää yli 20 prosentin tuottoa saatiin noin 48 prosentilla
    parhaista osakkeista, johon voidaan vielä lisätä osinkotuotot

    54 parasta menestyjää (noin 40 %) tuotti
    kiinnostavaa keskimäärin noin 60 prosentin tuottoa. Näiden yritysten osakkeiden
    hintavaihtelu (vola-%) oli
    tosin melko suuri, keskimäärin noin 31 %.

    Vastaus
    kysymykseen ”Kannattaako sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin” on siis hyvin
    kahtiajakoinen. Pörssissämme on pääosin ”huonoa” tavaraa, mutta hyvällä
    osakevalinnalla ja hyvänä aikana on
    viimeisen vuoden aikana saattanut löytää noin 40 % kiinnostavaa tavaraa eli
    hyviä yrityksiä joiden tuotto ylitti ( eräänä pörssimme parhaana vuotena) keskimäärin
    60 %.

    Kuitenkin yli
    puolet pörssimme yrityksistä tuotti parhaanakin vuotena selvästi negatiivista
    tuottoa, jota eivät edes osingon kyenneet kompensoimaan.

    Helsingin pörssin
    osakkeiden hintavaihtelu on tunnetusti suuri, koska yllättävän suuri osa
    osakkeista on syklisiä eli suhdanneherkkiä johtuen pörssimme
    toimialarakenteesta.

    tapio.haavisto@siop.fi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös