Korot matelevat ennätyksellisen alhaalla. Useat tekijät saattavat kuitenkin laukaista käänteen korkokehityksessä.
Saksan 10-vuotisen lainan korkotaso kävi huhtikuun loppupuolella alhaisemmalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Kreikan euroero -spekulaatioiden vetämänä korkotaso laski alle 0,05 prosentin. Toukokuussa korkotaso lähti reippaaseen nousuun, mutta edelleenkin vakavaraisten euromaiden valtiolainojen korot ovat poikkeuksellisen alhaalla.
Tässä erikoisessa korkoympäristössä sijoittajat ja analyytikot miettivät kuumeisesti, mikä voisi nostaa korkoja.
Sijoituspalvelutalo Alexandrian päästrategi Tero Wesanko listaa yhtiön markkinasilmäyksessä neljä tekijää, jotka saattaisivat laukaista korkokäänteen ylöspäin. Nämä tekijät ovat korkeammat inflaatio-odotukset, odotettua vahvempi talouskasvu, muutokset keskuspankkipolitiikassa sekä suurempi tarjonta/ vähäisempi kysyntä.
Markkinoiden inflaatio-odotukset ovat Wesankon mukaan perinteisesti avainasemassa korkotason määräytymisessä. ”100 euron maksu tänään ei rahan arvon/ostovoiman muutosten vuoksi ole 100 euron arvoinen enää 10 vuoden päästä. Jos hintojen odotetaan nousevan, tulevaisuudessa tapahtuva maksu tulee ts. vähemmän arvoiseksi tänään. Muutokset näissä nk. inflaatio-odotuksissa heijastuvat korkomarkkinoille ja näkyvät mm. valtionlainojen korkotasoissa”, Wesanko toteaa.
Nykyisellään inflaatio-odotukset ovat päästrategin mukaan euroalueella ennätysalhaiset ja euroalueen inflaatio painui jo tammikuussa miinusmerkkiseksi. ”EKP tavoittelee noin 2 %:n vuotuista inflaatiota, ja nyt aloittamillaan massiivisilla elvytystoimilla tähtää juuri inflaatio-odotusten nousuun”, Wesanko toteaa.
Inflaatio-odotusten lisäksi myös odotettua vahvempi talouskasvu on perinteisesti eräs peruste inflaatio-odotusten nousulle.
Talouskasvun kiihtymiselle euroalueella onkin perusteita. ”Euroalueen alkuvuonna selvästi vahvistuneiden talouslukujulkistusten perusteella ja nykyisten kasvuennusteiden valossa odotukset euroalueen elpymisestä ovat aiempaa vankemmalla pohjalla, mistä kertoo muun muassa 7 vuoden huippuihin kohonnut euroalueen kuluttajaluottamus. Pidemmällä aikavälillä valtionlainan korkotason tulisi olla suurin piirtein samaa tasoa kuin nk. nimellinen talouskasvu (=talouskasvu+inflaatio yhteensä)”, Wesanko arvioi.
Muutokset EKP:n elvytyslinjassa ovat Wesankon mukaan täysin mahdollisia, mikäli euroalueen tuleva talous- ja inflaatiokehitys antavat tähän perustetta. Markkinoilla on jossain määrin sisäänrakennettu odotus siitä, että tietyn aikaikkunan kuluessa myös EKP:n elvytystoimet päättyvät kuten ne ovat päättyneet jo USA:ssa, päästrategi toteaa. Kun tieto keskuspankkien tukiosto-ohjelmista päättyy, on koroilla ollut taipumus nousta.
Myös muutokset valtiolainojen kysyntätekijöissä saattaa vaikuttaa korkotasoon.
”Onkin mahdollista, että jossain vaiheessa heikon tuottopotentiaalin omaavista valtionlainoista halutaan eroon isommassa mittakaavassa. Näin voisi käydä esimerkiksi inflaatio-odotusten kasvaessa. Tähän voisi johtaa vaikkapa raakaöljyn hinnannousu nykyisiltä alhaisilta tasoiltaan, joka taasen vähentäisi deflaatiopelkoja. Vähentynyt valtionlainojen kysyntä johtaisi niiden korkotason nousuun – ja vastaavasti myös lisääntynyt tarjonta johtaisi tuottotasojen nousuun.”
