OP Varallisuudenhoidon sijoitusstrategi kehottaa osakesijoittajia kiinnittämään huomiota vaihtoehtoisten omaisuusluokkien heikkoon tuottopotentiaaliin.
Osakemarkkinoiden kurssinousu on jatkunut finanssikriisin pohjien jälkeen jo kuusi vuotta. Yritysten tuloskehitystä merkittävämpi tekijä osakekurssien pitkäaikaiselle kurssinousulle on ollut hyvin elvyttävä rahapolitiikka, väittää OP Varallisuudenhoidon strategi Jarkko Soikkeli Taloudessa-sivuston blogissaan.
”Nollakorkoympäristö yhdessä keskuspankkien erilaisten osto-ohjelmien kanssa on pakottanut useat sijoittajat hakemaan korkeampia tuottoja riskipitoisemmista sijoituksista. Riskittömien korkojen painuminen ennätyksellisen matalille tasoille – tai jopa negatiivisiksi – onkin tehnyt vakaan kannattavuuden osinkoyhtiöistä hyvin houkuttelevia sijoituskohteita”, Soikkeli toteaa.
Soikkelin mukaan osakemarkkinoiden houkuttelevuutta arvioitaessa olisikin hyvä erottaa ”absoluuttiset” ja ”suhteelliset” arvostustasot.
”Absoluuttisesti Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkinat ovat perinteisillä tulosperusteisilla arvostusmittareilla nyt melko kalliita suhteessa niiden historiaan. Euroopassa korkeahko arvostus selittyy osittain sillä, ettei yhtiöiden kannattavuus ole vielä täysin toipunut finanssi- ja eurokriiseistä. Läntisten osakemarkkinoiden arvostusmittarit ovat joka tapauksessa koholla ja edullisemmat osakkeet löytyvät nyt korkeamman riskin kehittyviltä markkinoilta”, Soikkeli arvioi.
Korkeista arvostuskertoimista huolimatta Soikkeli pitää edelleen osakkeita houkuttelevana sijoituskohteena. Syynä on ”suhteellinen” arvostustaso.
Osakkeiden arvostustason kuva muuttuu nimittäin täysin, mikäli huomioidaan vallitsevan korkotason sekä monien vaihtoehtoisten omaisuusluokkien tarjoaman rajallisen tuottopotentiaalin.
”Kun arvioimme osakkeiden edullisuutta nykyisten, äärimmäisen matalien korkotasojen valossa, näyttäytyvät osakkeet yhä suhteellisesti houkuttelevina sijoituskohteina”, strategi kirjoittaa.
Nykyisten arvostustasojen kestävyyden edellytyksenä on Soikkelin mukaan kuitenkin se, etteivät globaalit finanssimarkkinat ajaudu uuteen kriisiin, eikä maailmantalous kompuroi taantumaan.
”Mutta olemmehan oppineet, että kun hätä on suurin, ovat keskuspankkiirit setelipainokoneineen lähellä”, strategi päättelee.
