Kaappi-indeksoinnista on kirjoitettu mediassa paljon, mutta monet maallikkosijoittajat eivät tiedä maksavansa tyhjästä.
Suomalaisia sijoittajia on paljon, arviolta 800.000. Useat heistä luottavat ammattilaisen palveluihin varojensa hoitamisessa. Suomen Pankin mukaan maahamme rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahastopääoma oli vuoden 2014 lopussa 86 miljardia euroa. Tästä kotitalouksien rahastosijoituksia oli 16,9 miljardia euroa.
Kaappi-indeksointi on aihe, josta on silloin tällöin kirjoitettu suomalaisessa mediassa viimeisten kymmenen vuoden aikana, lähinnä talousalan lehdissä. Valistuneet sijoittajat tietävät, mistä on kyse, mutta maallikkosijoittajat eivät vieläkään tiedosta maksavansa tyhjästä. Finanssialan näkökulmasta kaappi-indeksointi on erittäin kannattava, hyödynnettävissä oleva ansaintamekanismi.
Kaappi-indeksointi johtaa eettisiin ja taloudellisiin ristiriitoihin
Kaappi- tai piiloindeksointi tarkoittaa, että aktiivisesti hoidettuina myydyt rahastot sisältävät käytännössä pitkälti samoja osakkeita samoilla painotuksilla kuin niiden vertailuindeksit. Kaappi-indeksoituja sijoitusrahastoja ei siis hoideta aktiivisesti, vaikka niitä sellaisina markkinoidaan. Ongelma syntyy siitä, että asiakas maksaa sijoitusrahaston aktiivisesta hoidosta huomattavasti enemmän kuin passiivisen. Asiakkaan taloudelliset haitat syntyvät menetetyistä tuotoista ja turhaan maksetuista palkkioista.
Kaappi-indeksointi johtaa sekä eettisiin että taloudellisiin ristiriitoihin. Kysymys on harhaanjohtavasta markkinoinnista: asiakas maksaa aktiivisesta salkunhoidosta, mutta saa passiivista. Kaappi-indeksointi pilaa sekä finanssialan että aidosti aktiivisesti hoidettujen rahastojen mainetta.
”Yhdysvalloissa joka kolmas osakerahasto nojaa indeksiin, vaikka väittääkin harjoittavansa aktiivista salkunhoitoa”, sanoo Helsinki Capital Partners -varainhoitoyhtiön osakas Pekka Puustinen, joka tällä hetkellä tutkii finanssialan globaalia murrosta vierailevana professorina maineikkaassa St Gallen yliopistossa Sveitsissä.
”Kaappi-indeksoinnissa on tietyssä mielessä kyse paljon suuremmasta huijauksesta kuin huomattavasti enemmän julkisuutta saaneissa WinCapita- tai Mermaid-tapauksissa”, sanoo Ernst Grönblom HCP:stä.
Toimiville finanssimarkkinoille kuuluvat sekä aktiivisesti että passiivisesti hoidetut rahastot. Molemmille on paikkansa. Aktiivisessa sijoittamisessa onnistumiseen tarvitaan salkunhoitajan poikkeuksellista kykyä tai merkittävästi markkinoista poikkeavaa strategiaa.
Ruotsissa seisemän miljardin kruunun korvausvaade rahastohuijauksesta
Svenska Dagbladet -lehti on paljastanut pankkikonserni Swedbankin rahastoyhtiö Roburin kahden suuren rahaston toimivan kaappi-indeksoidusti.
Aktiespararna -etujärjestö jätti joulukuussa 2014 Swedbank Roburin rahastoista ARN:lle (Almänna reklamationsnämden) ryhmäkanteen väärästä tuoteselosteesta. Kanteessa rahastoja vaaditaan maksamaan asiakkailleen takaisin rahastojen hoidosta peritty ylihinnoittelu. Aktiespararnan mukaan kyse on seitsemästä miljardista kruunusta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Korvausvaadeprosessi on edelleen kesken, ja tarvittaessa se käsitellään Aktiespararnan mukaan tuomioistuimessa asti.
Positiivista kaappi-indeksoinnin nousemisessa otsikoihin on se, että Ruotsissa yhä useampi tavallinenkin sijoittaja osaa vaatia parempaa rahastopalvelua. Svenska Dagbladet on myös julkaissut listan ruotsalaisista kaappi-indeksoiduista ”pahisrahastoista”.
Miten Suomessa?
Myös Suomessa on kaappi-indeksoituja rahastoja. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren blogin 5.1.2015 perusteella niitä on noin 40 prosenttia rahastoista. Hän toteaa myös, että indeksirahaston myyminen aktiivisesti hallinnoituna on huijausta.
Osakesäästäjien Keskusliitto on järjestänyt kaappi-indeksoinnista esimerkiksi sijoitusiltoja, mutta tieto ei tunnu tavoittavan maallikkosijoittajia.
”Vain harva aktiivisesti hoidettu rahasto on pystynyt lyömään vertailuindeksin” kertoi Helsingin Sanomat eilen 16.6.2015. Jutussa esitettiin myös Suomeen rekisteröityjen osakerahastojen tuottovertailu.
Finanssivalvonta ei ole toistaiseksi katsonut tarpeelliseksi tutkia aktiivisena markkinoitujen rahastojen todellista aktiivisuutta, kirjoitti toimittaja Anni Lassila Helsingin Sanomissa 26.4.2015.
Rahastojen kaappi-indeksoinnin arvioimiseen on kehittänyt mittarin suomalainen Antti Petäjistö yhdessä Martjin Cremersin kanssa. Muutakin arviointia tarvitaan. Lisää tietoa esimerkiksi täällä.
