Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija Jukka Oksaharju ei ymmärrä vaatimuksia osinkomaltista.
Maan hallitus yrittää saada aikaiseksi yhteiskuntasopimusta jonka keskeinen osa on tuottavuuden kasvattaminen sekä maltillinen palkkaratkaisu. Samaan aikaan lehtikirjoituksissa esitetään vaatimuksia siitä, että kriisissä poliitikkojen tulisi ohjata myös osingonjakoa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden nimissä.
Oksaharju ei tällaisille puheille anna armoa.
”Kun ehdotukset ovat tätä tasoa, ei ole ihme, että järki-ihmiset vuotavat väljemmille vesille Juhana Vartiaisen (kok.) tavoin”, sijoituskirjailija kirjoittaa Keskisuomalaisen blogissaan.
”Jokainen yritys haluaa investoida voitot ensisijaisesti takaisin liiketoimintaan kasvun kiilto silmissä. Sen vuoksi sijoittajat ovat rahansa yritykseen laittaneet, että se tahkoaisi pääomalle kasvavia tuottoja. Varallisuus kasvaa aina nopeammin yrityksessä kuin osingonmaksussa, jossa varoja palautetaan omistajalle verottajan juustohöylän, tai pikemminkin kirveen, leikkaamina”, Oksaharju jatkaa.
Investointien lisäksi muita vaihtoehtoja yrityksen ylijäämän sijoittamiseen ovat yritysosto, omien osakkeiden takaisinosto ja osingonjako.
”Vasta viimeinen voittovarojen käyttökohde on osingonmaksu. Suuri osinko on usein ylijäämää, jolle yritys ei löydä kannattavia sijoituskohteita edellä mainituista vaihtoehdoista”, Oksaharju toteaa.
Oksaharjun mukaan suuressa kuvassa sijoittajalle ei ole itseisarvoista merkitystä, syntyykö kokonaistuotto osinkojen vai osakkeiden kurssinousun kautta. Summa ratkaisee.
”Osingoista päätettäessä ei ole kyse omistajien palkitsemisesta, vaan yrityksen resurssien ohjaamisesta tehokkaasti”, sijoituskirjailija muistuttaa.
Esitetty osinkomaltti voi pahimmillaan johtaa Oksaharjun mukaan siihen, että se ulottuu myös yrityksiin, joilla ei ole ”osingoista säästetyille varoille” lähimainkaan järkeviä investointikohteita.
