Moni sijoittaja vannoo arvosijoittamisen nimiin ja useat sijoitusstrategiat nojaavat arvosijoittamisen periaatteisiin. Arvosijoittaja hakee sijoitussalkkuunsa markkinoilla aliarvostettuja yhtiöitä – esimerkiksi alhaisen P/E-kertoimen tai alhaisen P/B-kertoimen osakkeita.
Yksi tunnetuimpia arvosijoittamiseen perustuvista sijoitusstrategioista on Joel Greenplattin kehittämä Magic Formula eli taikakaava. Taikakaavaan perustuvassa strategiassa sijoittaja poimii sijoituskohteiksi korkean pääoman tuoton (return on capital) ja korkean tuottoprosentin (earnings yield) osakkeita.
Taikakaavan tulokset ovat olleet vakuuttavia. Esimerkiksi vuosien 1988 – 2004 aikana Magic Formulan keskimääräiset vuosituotot olivat lähes 31 prosenttia.
Aina arvosijoittaminen ei toimi
Viime vuosina arvosijoittaminen on kokenut kuitenkin kolauksen. Globe and Mail -lehti vertasi Yhdysvaltojen markkinoiden arvoyhtiöitä seuraavan Russell 3000 Value -indeksin tuottoja kasvuyhtiöiden indeksiin. Vuoden 2008 finanssikriisin kurssiromahduksen jälkeisenä nousumarkkinan aikana kasvuyhtiöistä koostuvan indeksin kurssikehitys on ollut selvästi arvoindeksiä vahvempaa.
Arvoindeksissä pankkiosakkeilla on suuri painoarvo kun taas kasvuindeksissä painottuvat teknologia ja terveyssektori.
Muitakin esimerkkejä arvosijoittamisen kehnoista tuloksista löytyy. Research Affiliates -sivuston toinen perustaja Jason Hsu havaitsi, että vuosina 1991 – 2013 arvoyhtiöiden keskimääräinen vuosituotto oli 9,4 prosenttia. Tämä on varsin vaatimaton tulos ottaen huomioon, että vastaavalla ajanjaksolla S&P 500-yleisindeksin keskimääräinen vuosituotto oli yhdeksän prosenttia. Arvo-osakkeet eivät siis käytännössä tarjonneet ylituottoa indeksiin nähden.
Mikä selittää arvo-osakkeiden heikon menestyksen?
Syitä arvosijoittamisen kehnoihin tuloksiin jenkkimarkkinoilla on useita.
Globe and Mailin mukaan yksi tekijä on korkotason lasku. Helppo raha ruokkii kasvuyhtiöiden menestystä. Lisäksi halpa raha pitää velkaantuneet ja fundamenteiltaan heikot yhtiöt pinnalla – mikä tarkoittaa, etteivät taloudellisesti vakaat arvoyhtiöt saa markkinoilla etulyöntiasemaa.
Arvosijoittamisen kehnot tulokset voivat johtua myös siitä että markkinat ovat tulleet fiksummiksi.
Nykyään tietoa yhtiöiden tunnusluvuista, näkymistä, johdosta ja muista sijoittajille tärkeistä seikoista on saatavilla helposti ja edullisesti. Toisin oli asia 40- ja 50- luvuilla, jolloin arvosijoittaja joutui näkemään huomattavasti vaivaa saadakseen pörssiyhtiöstä riittävästi tietoa. Jos sijoittaja sai tiedot kaivettua, oli hänellä etulyöntiasema muihin sijoittajiin verrattuna.
Arvo-osakkeiden poimiminen on nykyään niin helppoa, että sen hyödyt valuvat osakkeiden hintoihin nopeasti.
Yksi selitys arvo-osakkeiden heikkoon menestykseen viime vuosina saattaa löytyä markkinasyklin vaiheeseesta. Financial Timesin veteraanikommentaattorin John Authersin mielestä paras aika arvosijoittamiselle on silloin kun markkinoilla vallitsee pelko ja epävarmuus. Epävarmuuden vallitessa sijoittajat turvautuvat turvallisiin ja vahvan taseen arvoyhtiöihin.
Osakemarkkinoiden nousu ja elpyminen on vuodesta 2009 lähtien ollut poikkeuksellisen Yhdysvalloissa vahvaa ja pitkäkestoista. Viime vuosien markkinatunnelmat eivät ole suosineet arvosijoittajia Yhdysvalloissa, koska alhainen korkotaso, yritysten tuloskunnon parantuminen ja makrotalouden erinomainen kehitys ovat tarjonneet turvallisen sijoitusympäristön.
