Kreikka on taipunut velkojien vaatimuksiin. Taloustieteen professorin mukaan tämäkään ei riitä nostamaan helleenejä talousahdingosta.
Kreikan hallitus jätti keskiviikkona anomuksen Euroopan vakausmekanismi EVM:lle kolmannesta tukipaketista. Torstaina maan hallitus laati ohjelmansa taivuttaakseen velkojat hyväksymään kolmivuotisen 53,5 miljardin euron lainapaketin.
Mielenkiintoista ohjelmassa on, että se on melko tarkkaan samansuuntainen kuin mikä kansanäänestyksessä torjuttiin selvin luvuin. Maan parlamentti hyväksyi Tsipraksen ohjelmaluonnoksen eilen selvällä enemmistöllä.
Tsipras näyttää nyt siis taipuvan täysin velkojien vaatimuksiin. Uudessa esityksessä Kreikan pääministeri on taipunut antamaan periksi kipeimmissä ohjelmakohdissa. Näitä ovat esimerkiksi lomasaarten arvonlisäverohelpotuksen poisto, ravintoloiden arvonlisäveron nostaminen ja köyhimpien eläkeläisten ylimääräisestä tuesta luopuminen.
Mutta riittävätkö nämäkään toimet vakauttamaan Kreikan valtion talouden?
Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén tyrmää suorin sanoin Kreikan uusimman talousuudistuksen ajatushautomo Liberan blogissaan. Virénin mukaan toimet ovat riittämättömät tasapainottamaan Kreikan talouden.
Kreikan ongelma on yksinkertainen: se kuluttaa enemmän kuin säästää.
”Kreikan BKT oli viime vuonna 179 miljardia euroa. Erikoista on se, että kulutusmenot olivat 164 miljardia. Ne olivat selvästi suuremmat kuin (netto)kansantulo, joka oli 145 miljardia euroa. Negatiivista säästämistä oli siten lähes 20 miljardia euroa. Näin on tosin ollut jo viimeiset kymmen vuotta”, professori toteaa.
”Jos mitään ihmeitä ei tapahdu, Kreikka tarvitsee 20 miljardia euroa vuodessa lainoja – tai millä nimellä niitä nyt haluaa kutsua”, professori tylyttää.
Kreikka syö myös jatkuvasti kasvueväitään.
”Kansatalouden tilinpito kertoo senkin, että bruttoinvestoinnit Kreikassa olivat vain vajaat 19 miljardia euroa. Pääoman kuluminen oli kuitenkin reilusti yli 30 miljardia euroa, joten pääomakanta supistuu kaiken aikaa. Miten tällainen talous voi lähteä kasvuun, varsinkin kun väki vähenee siirtolaisuuden ansiosta? Miten ALV:n ja yritysverotuksen kiristäminen ratkaisevat talouden perustavaa laatua ovat tasapaino-ongelmat?”, Virén kysyy.
Kreikan ongelmat ovat professorin mielestä paljon syvemmällä kuin valtion talouden epätasapainossa: ”Yleinen arvio on, että Kreikalla on hintakilpailukyvyn suhteen vielä parikymmen prosentin kaula (suhteessa euromaiden keskiarvoon) kurottavana umpeen. Mutta ongelma on varmaan paljon syvällisempi. Kun usko talouspolitiikkaan ja viranomaisin on nolla, investointilama vain pahenee. Ulkomaiset avustukset ja lainat viivähtävät vain hetken Kreikassa ja siirtyvät sitten ulkomaisiin pankkeihin”, professori arvioi.
