TeliaSoneran toisen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos jäi selvästi alle analyytikoiden odotusten.
TeliaSoneran liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 8,5 prosenttia ja oli 27 115 miljoonaa Ruotsin kruunua. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa ilman yritysostoja ja -myyntejä kasvoi 1,9 prosenttia. Palvelujen liikevaihto paikallisissa valuutoissa ilman yritysostoja ja ‑myyntejä laski 1,3 prosenttia.
Yhtiön käyttökate ennen kertaluonteisia eriä laski 4,0 prosenttia paikallisissa valuutoissa ilman yritysostoja ja ‑myyntejä. Raportointivaluutassa laskettuna käyttökate ennen kertaluonteisia eriä kasvoi 4,0 prosenttia ja oli 9 190 miljoonaa kruunua. Käyttökateprosentti ennen kertaluonteisia eriä laski 33,9 prosenttiin (35,4).
Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä laski 7,6 prosenttia ja oli 5 862 miljoonaa kruunua. Osakekohtainen tulos laski 0,75 kruunuun (vertailukaudella 0,82). Osakekohtainen tulos jäi selvästi odotuksista, sillä Reutersin tietokannan mukaan analyytikoiden konsensusodotus toisen kvartaalin osakekohtaiselle tulokselle oli 0,95 kruunua.
Euraasiassa neljännes oli monella tavalla TeliaSoneralle haasteellinen. Toimitusjohtaja Johan Dennelindin mukaan Nepalissa sattui tuhoisa maanjäristys huhtikuun lopulla. Lisäksi Kazakstanissa hintakilpailu jatkuu kiivaana ja vaikuttaa edelleen yhtiön palvelujen liikevaihdon kasvuun ja kannattavuuteen.
Vapaa kassavirta kasvoi 6 307 miljoonaan kruunuun (vertailukaudella 2 469 miljoonaa kruunua), mikä johtui pääasiassa Turkcellin osingoista, jotka olivat 4 722 miljoonaa kruunua verojen jälkeen.
Yhtiö piti kehitysnäkymät vuodelle 2015 pysyvät ennallaan. Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä paikallisissa valuutoissa ilman yritysostoja ja -myyntejä tulee TeliaSoneran odotuksen mukaan olevan suunnilleen vuoden 2014 tasolla.
”Odotamme tuloskehityksen paranevan hieman toisella vuosipuoliskolla ja pidämme koko vuoden näkymät ennallaan, vaikka Euraasian tuloskehitykseen liittyvät riskit ovat kasvaneet. Arvioimme orgaanisen käyttökatteen paikallisissa valuutoissa ilman Norjan synergiaetuja laskettuna pysyvän suunnilleen edellisvuoden tasolla ja käyttöomaisuusinvestointien ilman toimilupa- ja taajuusmaksuja olevan n. 17 mrd. kruunua”, toteaa Dennelind.
