Heikkenevä talous, kasvava konkurssien määrä, nopeasti kasvava työttömyys, nousseet korot, lainanannon vähentyminen ja valuutan heikentyminen kasvattavaa väistämättä painetta poliittista järjestelmää kohtaan.
Talousongelmien vakavuudesta ja poliittisten instituutioiden vahvuudesta riippuu, voidaanko poliittinen kriisi välttää vai ei.
Viiden vuoden talouskasvun heikkenemisen ja valuuttakurssien korjausliikkeiden jälkeen jännitteet kehittyvillä markkinoilla kasvavat selvästi. Tämä heijastuu rahoitusjärjestelmään, missä maksuhäiriöt ovat yleisiä ja pankkien tulokset laskevat rajusti. Se näkyy selvästi myös yhteiskunnassa, kun työttömyyden kasvu ja nousevat korot johtavan jyrkkään ostovoiman laskuun. Politiikassa hallitusten täytyy selvitä entistä suuremman alijäämän ja laskevan kannatuksen kanssa.
Muutoksia tarvitaan, jotta talous voisi hengähtää hetken, mutta järjestelmän halvaannuttaa nyt pelko siitä, että tehtävät päätökset ovat epäsuosittuja. Talouskriisi määrittää uudelleen hallitusten sisäisiä ja ulkoisia suhteita, mikä johtaa syytöksiin ja hallitusten väärien toimien paljastamiseen. Korruptioskandaalit nousevat esiin usein juuri vaikeina taloudellisina aikoina.
Kukin maa reagoi eri tavalla kasvaviin talousongelmiin. Selvästi autokraattisissa maissa hallitukset tiukentavat otettaan, mediaa kontrolloidaan entistä tiukemmin ja henkilökohtaista vapautta rajoitetaan. Viime vuosina olemme nähneet tämän kaltaista kehitystä Venäjällä, Thaimaassa, Kiinassa ja Turkissa. Viralliset korruption vastaiset kampanjat ja konfliktit muiden valtioiden kanssa huomion siirtämiseksi pois oikeista ongelmista sopivat täydellisesti tähän kuvaan.
Kun demokratia on juurtunut maahan syvemmälle tai hallituksella on vähemmän valtaa instituutioihin ja yhteiskuntaan, ristiriidat pahenevat poliittisen järjestelmän sisällä. Korruptioskandaaleja tulee ilmi, ja niitä käytetään hyväksi poliittisessa kädenväännössä. Etelä-Afrikka, Brasilia ja Malesia ovat hyviä esimerkkejä tästä kategoriasta.
Brasiliassa Petrobrasin korruptioskandaali ja siitä seurannut presidentti Dilma Rousseffin viraltapanon uhka aiheuttivat merkittävää epävarmuutta. Malesiassa pääministeri Najibin ympärillä vellova skandaali 600 miljoonan euron mahdollisesta kavalluksesta uhkaa syöstä entistä suurempaan kriisiin maan, joka on pinnan alla kytevien etnisten jännitteiden takia jo ennestään haavoittuvassa tilassa olevan.
Poliittinen riski kasvaa nopeasti kehittyvillä markkinoilla, molemman tyyppisissä maissa. Tämä selittää osaltaan, miksi osake-, velkakirja- ja valuuttamarkkinat jatkavat laskuaan. Korruptioskandaalit, hallituskriisit ja kasvava sortotoiminta ovat omiaan viemään huomiota pois kipeästi kaivatuista rakennemuutoksista, jotka voisivat vakauttaa taloutta, parantaa sijoitusilmapiiriä ja luoda pohjan kasvun elpymiselle.
