Makrotalous

Suomi hukannut suuntansa hyvinvointiharhassa

Nokian ihme loi Suomeen hyvinvointiharhan, väittää talous- ja pörssikolumnisti Jouko Marttila.

”Vielä 1980-luvulla uskoimme olevamme Euroopan Japani, sen jälkeen olimme ylpeinä euron ytimessä, nyt emme tiedä missä. Suomi sairasti jo ennen 1990-luvun lamaa, kun vahva markka testasi työmiehen kykyä sopeutua euro-oloihin. Ihmiskoe epäonnistui, kun työn hinta ei joustanut kovan valuutan paineessa”, Marttila kirjoittaa blogissaan.

Marttilan mukaan devalvaatiosta ja suurtyöttömyydestä nousi Nokian ihme, joka synnytti hyvinvointiharhan, jonka varassa valtiolla oli taas varaa tuhlata. ”Väestön ikääntyminen, terveydenhuollon tehottomuus, työmarkkinoiden jäykkyys, eläkevajeen suuruus ja velkaantumisen vauhti hukkuivat nousukauteen”, talouskolumnisti kirjoittaa.

Nokian menestys synnytti Suomeen Marttilan mukaan ”hyvinvointiharhan”: ”Helsingin pörssin markkina-arvo oli vuosituhannen vaihteessa maailman korkein suhteessa kansantalouden kokoon. Palkkojen nousu, myyntivoitot ja optiot kasvattivat verokertymiä. Euro toi matalat korot. Niiden avulla oli helppo kasvattaa uusia varallisuuskuplia. Vanha jakopolitiikka teki paluun.”

Verokertymän kasvu loi otollisen kasvualustan julkisen sektorin hallitsemattomalle paisumiselle.

Marttila huomauttaa, että valtio ja kunnat ottivat palkkajohtajan roolin. ”Vuosina 2010–2013 valtion maksamat palkat nousivat yhteensä yli kymmenen prosenttia ja kunnissa 8,6 prosenttia. Yksityisellä puolella jäätiin alle kahdeksaan prosenttiin. Vuosina 2003–2012 valtionhallinnon johtajien, erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden palkat nousivat yli 50 prosenttia.”

Julkisen sektorin palkkojen nousun lisäksi myös henkilöstömäärä on kasvanut. Marttilan mukaan valtion tehostusohjelmista huolimatta julkisen puolen henkilöstömäärä on kasvanut 2000-luvulla saman verran kuin yksityiset yritykset ovat menettäneet.

”Verovaroilla kustannettuja työpaikkoja on yli puoli miljoonaa, mikä tarkoittaa valtion ja kuntien menoissa yli 30 miljardia euroa vuodessa. Tätä kakkua maksaa yhä harvempi suomalainen yhä kovemmalla veroasteella”, Marttila huomauttaa.

Kommentoi
Ylös
>