Suomen Pankin Aino-mallilla tehdyn laskelman perusteella vuosityöajan lisäämisellä olisi kustannuskilpailukykyä parantava vaikutus.
Suomen Pankin mallissa vuosityöajan lisääminen ilman korvausta alentaa keskimääräistä työtunnin hintaa työnantajalle.
”Vientiyrityksissä se vaikuttaa sekä niiden omiin palkkakustannuksiin että niiden ostamien kotimaisten välituotteiden hintoihin. Vuosityöajan lisääminen ei kuitenkaan pienennä kuukausipalkkoja, mikä osaltaan tukee palkansaajien kulutusmahdollisuuksia. Samalla vuosityöajan pidentäminen lisää talouden tuotantomahdollisuuksia ja sitä kautta tulonmuodostusta”, Suomen Pankki toteaa Euro ja Talous -sivustolla.
Vuosityöajan lisääminen merkitsee työvoiman tarjonnan kasvua, kun työntekijät ovat valmiita tekemään samalla palkalla aiempaa enemmän töitä.
Suomen Pankin laskelman mukaan vuosityöajan lisäämisellä on kustannuskilpailukykyä parantava vaikutus. Vuosityöajan pidentäminen alentaa keskuspankin mukaan yksikkötyökustannuksia ja kasvattaa vientiä. Kokonaistuotanto kasvaa myös investointien ja yksityisen kulutuksen lisääntyessä. Nimelliset tuntipalkat ja kuluttajahinnat laskevat. Vuosityöajan lisäys pienentää myös julkisen talouden alijäämää.
Suomen Pankki korostaa kuitenkin, että laskelma joudutaan perustamaan oletuksille, joihin liittyy epävarmuuksia.” Työajan pidentämisen työllisyys- ja tuottavuusvaikutuksia koskevat oletukset perustuvat kansainväliseen empiiriseen tutkimustietoon. Sitä ei ole kovin paljon, ja johtopäätökset ovat siten epävarmoja.”
Usein väitetään että työajan lisääminen vähentäisi työn tuottavuutta esimerkiksi kasvavien sairauspoissaolojen vuoksi. Suomen Pankki ei kuitenkaan usko työajan kasvun negatiivisiin tuottavuusvaikutuksiin.
”Tutkimuskirjallisuuden perusteella ei kuitenkaan ole syytä odottaa suuria väliaikaisia vaikutuksia työllisten määrään. Lisäksi määrältään pienen viikkotyötuntien lisäyksen ei tutkimuskirjallisuuden perusteella ole syytä olettaa oleellisesti heikentävän tuntia kohti laskettua työn tuottavuutta negatiivisten terveysvaikutusten tai väsymyksen kautta, kun otetaan huomioon suomalaisen työviikon nykyinen keskimääräinen pituus. Vielä vähemmän tällaisia vaikutuksia on syytä odottaa olevan vuotuisten työpäivien määrän pienellä lisäyksellä.”
