Suomen Pankin mukaan kotitalouksien lainakanta on suurentunut pitkään talouden kasvuvauhtia nopeammin.
Korkotason säilyessä matalana vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvät velanhoitokulut pysyvät kuitenkin hallinnassa, mutta korkotason mahdollinen nousu lisäisi kotitalouksien haavoittuvuutta nopeasti, SP toteaa Euro ja Talous -sivustolla.
Suomen talouden heikon kehityksen vuoksi kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on ollut vaimeaa. Samanaikaisesti kotitalouksien velat ovat kuitenkin edelleen lisääntyneet, joskin varsin hitaasti.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantumisaste eli velat suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon, suureni kesäkuussa 2015 ennätykselliseen 123,2 prosenttiin, kun se vuotta aikaisemmin oli 120,5 prosenttia.
Kotitalouksien velkaantumisen taustalla on kaikkien keskeisten velkaerien kasvu.
Asumiseen liittyvän velan suhteellinen merkitys on SP:n mukaan yhä kasvanut. Eteenkin asunto-osakeyhtiöiden luottokanta on viime aikoina kasvanut selvästi kotitalouksien asuntolainakantaa nopeammin. Kotitalouksien asunto-osakeyhtiölainat olivat kesäkuussa 2015 lähes 14 miljardia euroa eli 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näiden lainojen osuus kotitalouksien koko velkakannasta oli runsaat 10 prosenttia.
Asuntovelallisten velanhoitokyky on heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta säilynyt kuitenkin keskimäärin hyvänä, ja asuntolainoista pankeille syntyneet järjestämättömät saamiset suhteessa lainakantaan ovat pysyneet pieninä. SP:n mukaan kesäkuun 2015 lopussa pankkien järjestämättömät asuntolainasaamiset olivat runsaat 1 miljardia euroa eli vain 1,2 prosenttia asuntolainakannasta.
Kotitalouksien ja yritysten järjestämättömien lainojen osuus Suomessa on euroalueen pienimpiä.
Euroalueen korkotason nousu yhdistettynä Suomen talouden vaimeisiin pitkän aikavälin kasvunäkymiin saattaisi kuitenkin näkyä nopeasti pankkien ongelmaluottojen määrän kasvuna nykyiseltä alhaiselta tasoltaan.
SP:n mukaan asuntolaina- ja asuntomarkkinoiden viimeaikaista kehitystä kuvaavat indikaattorit eivät kuitenkaan ennakoi ongelmien merkittävää kasvua lähitulevaisuudessa.
Esimerkiksi asuntojen hinnat ovat ansio- tai vuokratasoon suhteutettuna lähellä pitkän aikavälin keskiarvoaan, eikä selkeitä viitteitä ylihinnoittelusta ole havaittavissa koko maassa keskimäärin, SP toteaa.
Kuluttajahintoihin suhteutettuna asuntojen hinnat ovat kuitenkin historiallisesti katsoen kalliit. Lisäksi alueelliset erot asuntojen hintakehityksessä ja asuntovelkaantumisessa ovat suuria erityisesti kasvukeskusten ja muun Suomen välillä.
