Numismatiikka sijoituskohteena – miksi sijoittaa kolikoihin ja seteleihin?

Numismaattiset tuotteet ovat hyviä sijoituskohteita, kun muistaa pidemmän aikajanan.

Kolikot ja setelit ovat maksuvälineitä ja niitä saa pankeista ja kauppojen kassoilta.  On syytä hankkia hyväkuntoisia kolikoita, jotka eivät ole olleet liikenteessä pitkään eli mahdollisimman hyväkuntoisina ja laatuisina. Seteleiden osalta parasta olisi, jos seteliä ei ole taitettu eikä siinä ole muitakaan virheellisyyksiä.

Proof-laatuiset kolikot tarkoittavat, että kolikon lyöntiaihio on puhdistettu jokaisen lyönnin jälkeen. Ne ovat parasta laatua, mitä kolikoista voi toivoa, mutta ne ovat jopa 10 kertaa kalliimpia kuin normaalilyönnit. Loistolyöntejä saa vain Suomen rahapajalta ja muista rahaliikkeistä.

Valtion verohallinto on määrännyt vuoden 2016 alusta keräilykolikoille alv:n, mikä nostaa keräilytuotteiden hintaa, valitettavasti. Kassoilta ja muualta markkinoilta löytyy sekä seteleitä että kolikoita, joita kannattaa tarkastella aina, kun niitä saa vaihtorahana, hyvät heti talteen. Alv ei koske pankeista ja kaupoista saatavia kolikoita ja seteleitä.

2- ja 5- euron erikoislyönnit

Suomi on saanut luvan lyödä joka vuosi 2 erikoiskakkosta. Lyöntimäärät vaihtelevat miljoonasta puoleentoista miljoonaan. Kolikoiden arvot ovat 5-8 euroa kunnon ja lyöntimäärän osalta. Kannattaa olla erittäin tarkka vaihtorahojen suhteen, jos erikois euroja löytyy. Muillakin EU-mailla on sama oikeus kahteen erikois euroon/vuosi. 2-euroisissa rahoissa on loistava esimerkki arvon osalta vuodelta 2006: arvopuolen kartta oli ilman Norjaa noin 11 miljoonaa kappaletta (lyönti 1), mutta vahingossa meisti oli vaihtunut sellaiseksi, että Norja olikin mukana 55 000 kappaleessa (lyönti 2). Luettelohinta  loistokuntoisena lyönti 1;  6 euro, lyönti 2;  200 euroa.

Liikenteessä ei ole näkynyt myöskään 5 euron kolikoita, mitkä ovat maakuntarahoja ja urheilurahoja, käypää rahaa nekin. Keräilijät ovat hankkineet ne kokoelmiinsa.

Pienet  eurooppalaiset valtiot julkaisevat pieniä lyöntimääriä. Niiden numismaattinen arvo tulee nousemaan tosi nopeasti pienen lyöntimäärän takia.

Aikajana sijoituksen osalta

Jos saat markkinoilta nimellishintaan kolikoita/ seteleitä, et häviä mitään. Hanki ne mahdollisemman hyväkuntoisina. Tietoa saa netistä ja luetteloista lyönti-ja painomääristä. Korkeaan hintaan tulee nousemaan vuoden 2014 ja 2015 kolikot, joiden lyöntimäärä oli vain 200 000 kappaletta/ kolikkolaatu.

Pienet lyöntimäärät ja proof-laatu ovat tae korkeasta tuotosta. Hyvänä esimerkkinä on vuonna 1995 lyöty kymmenen markkaa (1900 kappaletta) kulta/hopea kolikko, joka maksoi 990 markkaa, nykyään siitä saa pulittaa noin 2500 euroa.

Vanhemmat ja isovanhemmat

Valitettavasti numismaattinen toiminta on vanhemman väestön toimintaa, joten nuorisoa tarvitaan mukaan. Vanhemmat ja isovanhemmat voivat osaltaan säästää seteleitä ja kolikoita jälkipolville ja ottaa  jälkikasvun mukaan keräilyyn. Keräilyn myötä esim. maan historia tulee tutummaksi. Harrastusta on hyvä laajentaa paikkakuntien yhdistysten ja kerhojen myötä. Valtakunnallisena yhdistyksenä toimii Suomen Numismaattinen Yhdistys, jonka alaisuudessa on useita aktiivisia kerhoja. Netistä löytyy tietoa eri paikkakuntien yhdistyksistä. Oulussa on erittäin aktiivinen yhdistys, mikä on julkaissut netissä ansiokkaasti tietoja Suomen kolikoista ja seteleistä.

Lehdet ja netti

Suomessa julkaistaan kahta numismaattista lehteä, ne ovat Suomen numismaattinen aikakauslehti ja Numismaatikkolehti. Lehdissä on tietoja huutokaupoista, tutkimustietoa numismatiikan eri alueilta sekä seteleiden ja kolikoiden julkaisuista. Hyvää tietoa saa myös Suomen Rahapajan nettisivuilta uutuuksista ja niiden julkaisuajankohdista.

Kolikot normaalilyönnit/ variantit

Suomalaisia kolikoita on lyöty vuodesta 1864 alkaen. Materiaaleina ovat olleet kupari, hopea, kulta, alumiinipronssi ja kuparinikkeli. Lyöntimäärä on ollut erittäin ratkaiseva tekijä hintaan nähden. Esim. hopeiset 25 ja 50 penniä vuodelta 1876, jolloin keisari vieraili Suomessa, lyöntimäärä vain 600 kappaletta, maksavat nykyisin vähintään noin 10 000 euroa/kappale kunnosta riippuen. Arvo nousee lyönnin vähäisyyden vuoksi koko ajan.

Variantti tarkoittaa normaalista kolikosta poikkeavuutta jonkin ominaisuuden osalta. Poikkeavuuksista on tehty luetteloita ja niiden harvinaisuus vaikuttaa hintaan. On syytä kuitenkin olla huolellinen, ettei sorru väärennyksiin. Erinomaisia väärennyksiä on esiintynyt esim. Olympia 500 markan osalta vuodelta 1951. Väärennökset eivät ole käypiä maksuvälineitä.

Mitä kannattaa kerätä?

Jokainen valitsee kohteensa halujensa mukaan. Harvinaisia ja vähän lyötyjä kohteita kannattaa metsästää. Esim. 50 euron setelissä painopaikka ja painon vähäisyys nosti setelin hinnan huutokaupassa noin 400 euroon. Vinkkejä saa esim. Oulun numismaattisen yhdistyksen sivuilta. Arvokkaita missä vain kunnossa:

50 euroa setelissä painokoodi löytyy hologrammin yläpuolelta. Seteleiden nykyinen allekirjoittaja on EKP:n pääjohtaja Mario Draghi, eri painotalojen painomäärät vaikuttavat hintaan. Eri setelipainojen määriä voi seurata netistä.  Peruskokoelmaa varten riittänee hänen allekirjoituksella nykyisin uudet setelit 5-, 10-ja 20 euroa. Aiemmat pääjohtajat ovat olleet Willem Duisenberg ja Jean-Claude Trichet.

Tarvikkeet

Keräilyä varten tarvitaan suurennuslasi, säämiskä kolikoille ja muoviset pillerit kolikon suojaksi. Alumiiniset laatikostot ovat hyvä säilytyspaikka niille. Seteiltä varten on olemassa muovisia läpinäkyviä taskuja kolmelle setelille A 4 sivulle. Oikea säilytys on tärkeää, sillä väärin säilytetty raha menettää nopeasti arvoaan.

Luettelot ja yhdistykset

Rahaluetteloita julkaistaan joka vuosi. Julkaisijoina toimivat esim. Suomen numismaatikkoliitto ja Holmasto Oy. Luetteloista voi nähdä hinnan kehittymisen samasta kohteesta. Hyvin  varustetut rahaliikkeet ja yhdistykset myyvät luetteloita. Suurimmissa kaupungeissa on numismaattisia yhdistyksiä, mitkä jakavat tietoja rahamaailmasta ja sen kehittymisestä. Kolikoiden ja setelien lyönti-ja painomääristä löytyy tietoa netistä ja eri rahaluetteloista luokitellen rahat kuntoluokkien mukaan.

Liikkeet ja huutokaupat

Valitettavasti Suomen Pankki lopetti numismaatikoiden palvelun niin seteleiden kuin kolikoiden osalta. Keräilijöiden on syytä luoda hyvä suhde pankkiin / liikkeen infoon, jotta mahdolliset halutut kohteet saa kerätyksi. Rahaliikkeet ja Suomen Rahapaja myyvät tuotteita, mutta alv:n kanssa. Keräilijät myyvät omia kohteitaan suoraan halukkaille. Numismaattiset yhdistykset järjestävät huutokauppoja. Netissä on myös nettihuutokauppoja, mutta ole tarkka kohteen kunnosta. Hyväkuntoiset kohteet menevät nopeammin kaupaksi ja tuotto on parempi kuin muualla.

Kuntoluokitus

Mitä parempi kuntoinen kohde on, sitä suurempi on sen arvo. Kolikoiden ja seteleiden osalta on yleisesti käytössä viisiportainen luokitus.

Seteleiden osalta kannattaa ottaa talteen taittamattomia seteleitä. Kolikoista mahdollisimman vähän liikenteessä olleita kannattaa etsiä. Kolikoita Suomessa lyö Suomen rahapaja Vantaalla. Suomen setelipaino ei enää paina seteleitä, vaan ne tulevat keksieurooppalaisilta painotaloilta.  Mielestäni jokaisen numismaatikon lähdeteoksiin kuuluvat Antti Heinosen kirjoittamat kirjat Viimeiset markat ja  Eurosetelit, julkaisija on Suomen Pankki. Hän on nähnyt asiat työnsä kautta, sillä hän oli Suomen Pankissa ylikassanhoitajana ja EKP:ssä seteliosaston johtajana.

Tuotto-oletus

Mitä pienempi on kolikoissa  ja seteleissä lyöntimäärä ja erinomainen kunto, sitä arvokkaammasta kohteesta on kyse. Seuraavassa esimerkki hinnan muodostuksesta kuntoluokan mukaan:

20 senttiä vuodelta 2000, kolikoita lyötiin vain 500 000 kappaletta, hinta euroina/kappale:

(0) 30                  (01) 18               (1+) 6                 (1) 1                    (1?) –

Kolikoita ja seteleitä voi pikku hiljaa laittaa syrjään ja näin kartuttaa kokoelmaa esim. lapsille ja lastenlapsille. Rahan historiaa on mielenkiintoista seurata ja jos tuotteen saa nimellisarvolla, et häviä, vaan ne kasvavat jopa paremmin arvoa kuin pankkikorko konsanaan. Antoisia hetkiä numismaattisten kohteiden keräilyssä.

Hannu Kivistö