Onko Suomi maailman kallein kehitysmaa?

luokittelematon

12.12.2015

sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Suomen Pankin mukaan työvoimakustannusten ja välillisten verojen nousu ovat nostaneet Suomen hintatasoa.

Suomen kuluttajahinnat ovat finanssikriisin jälkeen nousseet nopeammin kuin euroalueella aivan viime kuukausiin saakka, ja Suomi on nyt kuluttajahinnoilla mitattuna euroalueen kallein maa, Suomen Pankki toteaa Euro ja Talous -julkaisussaan.

Suomen Pankin mukaan hintatason kalleus rapauttaa kuluttajien ostovoimaa, minkä lisäksi hintojen nopea nousu heikentää Suomen vientialojen kustannuskilpailukykyä.

Syy hintojen nousuun löytyy työvoimakustannuksista ja välillisistä veroista.

”Verrattuna muuhun euroalueeseen hintojen nousu on ollut nopeaa erityisesti hyödykkeissä, joissa työvoimakustannusten ja välillisten verojen osuus on suuri”, Suomen Pankki toteaa.

Vuodesta 2007 vuoteen 2015 yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on kohonnut euroalueella 15 prosenttia, kun Suomessa nousu on ollut 20 prosenttia.

”Tämä tarkoittaa, että jo aiemmin korkea kotimainen hintataso on noussut entisestään. Vuonna 2014 suomalainen keskivertokotitalous maksoi 121 euroa hyödykekorista, jonka sai euroalueella keskimäärin 100 eurolla.”

Kuluttajahintojen suhdetta kilpailukykyongelmaan havainnollistaa se, että saman ostovoiman saavuttamiseksi Suomessa työntekijän täytyy saada 21 % suurempaa nimellispalkkaa, kuin euroalueella keskimäärin.

Talouskolumnisti Jouko Marttila näkee Suomen viime vuosien kehityssuunnan synkkänä.

”Suomi on vuosien pysähtyneisyyden seurauksena taantumassa kehittyneestä teollisuusmaasta kalliiksi kehitysmaaksi”, Marttila toteaa Talouden Tulkki -blogissaan.

Marttilan mukaan Suomen viennistä reilusti yli puolet on matalan jalostusarvon tuotteita kuten puuta, paperia, sellua, kartonkia, polttoaineita, lannoitteita ja metalleja. ”Finanssikriisin jälkeen esimerkiksi elektroniikkatuotteiden jalostusarvo on Nokian ansiosta romahtanut 8,6 miljardista muutamaan sataan miljoonaan euroon”, Marttila toteaa

Suomen vienti on säilynyt yksipuolisena. ”Kymmenen suurimman teollisuusyrityksen liikevaihto vastaa puolta kokonaistuotannosta, kun Ruotsissa vastaava osuus on kolmannes ja Saksassa alle 30 prosenttia.”