Sijoituskirjailija ja -bloggaaja Jukka Oksaharjun mukaan markkina-arvopainotteisissa osakerahastoissa on valuvika.
Tyypillinen osakeindeksi ja sitä seuraavat sijoitusrahastot on rakennettu siten, että yhtiöiden painoarvo indeksiä laskettaessa riippuu niiden markkina-arvosta. Tällöin siis indeksissä suuret yhtiöt saavat pieniä yhtiöitä suuremmalla painoarvon indeksin ja rahaston pisteluvun laskennassa.
Markkina-arvoilla painotettu osakeindeksi kärsii kuitenkin systemaattisesta valuviasta, Oksaharju toteaa Nordnetblogissa.
Markkina-arvoon perustuva indeksi ja sitä seuraava osakerahasto sijoittaa nimittäin suhteessa kasvavan määrän rahaa sellaiseen yhtiöön, jonka osake kohoaa pörssissä.
Ja se syö tuottoa.
”Näin toimien indeksi systemaattisesti sijoittaa liikaa myös sellaisiin yhtiöihin, joiden osakkeet osoittautuvat jälkikäteen kuplahintaisiksi. Ja sitten syntyy pääomatappioita”, Oksaharju toteaa.
Vastaavasti kyseinen markkina-arvoilla painotettu indeksi sijoittaa lähtökohtaisesti aivan liian vähän aliarvostettuihin yhtiöihin, joiden osakekurssit ovat laskeneet ja ne ovat matalasti hinnoiteltuina. Alihinnoiteltua osaketta ei siis tule tankattua markkina-arvoilla painotettuun salkkuun paljoakaan, Oksaharju toteaa.
Liika paino yliarvostettuihin ja liian pieni paino aliarvostettuihin osakkeisiin siis syö sijoittajan tuottomahdollisuuksia.
Tämän ongelman korjaa niin sanottu tasapainotettu ”equal weight” -salkku.
Equal weight -strategiassa sijoitetaan indeksin kaikkiin yhtiöihin yhtä paljon, eikä siis markkina-arvon mukaisesti painottaen.
Strategian tulokset ovat vastaansanomattomat. Oksaharjun mukaan tasapainotetun salkun strategia on tuottanut viimeisten 20 vuoden aikana amerikkalaisen S&P 500 -osakeindeksin yhtiöillä peräti 2,7 prosenttiyksikköä markkina-arvoilla painotettua indeksiä paremman kokonaistuoton vuositasolla.
Ero on vuositason tuotossa varsin merkittävä. Pitkän ajan kuluessa noin suuri vuosituoton ero näkyy merkittävänä erona salkun pääomassa korkoa korolle efektin ansiosta.
Oksaharju mainitsee artikkelissaan mielenkiintoisen lisähavainnon tasapainotetun salkun strategiasta. Rahoitustutkijat ovat nimittäin havainneet, että tasapainotetun salkun ylituotto on lähtökohtaisesti sitä merkittävämpi, mitä tiheämmin salkku tasapainotetaan.
”Kuukauden välein tasapainottaminen tuotti 40 vuoden ajanjakson kattavissa tutkimuksissa paremmin kuin 6 kuukauden välein tasapainotettu, joka puolestaan ylituotti suhteessa 12 kuukauden eli vuoden välein tasapainotettuun indeksisalkkuun”, Oksaharju toteaa.
