Asuntokauppa on piristynyt vuoden loppua kohden. Syy tähän löytyy kesällä voimaantulevasta lakimuutoksesta.
Suomen Pankin mukaan kotitaloudet nostivat marraskuussa 2015 uusia asuntolainoja 1,4 miljardin euron edestä. Tämä on hieman vähemmän kuin lokakuussa, mutta 0,2 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin marraskuussa.
Erikoista viime vuoden lainojen nostoissa oli se, että asuntolainojen nostot eivät vähentyneetkään loppuvuotta kohden kuten tavallisesti.
Suomen Pankin mukaan asuntolainojen uusia nostoja on ollut tammikuuta lukuun ottamatta joka kuukausi enemmän kuin vuonna 2014. Vuoden 2015 tammi-marraskuussa uusia asuntolainoja on nostettu 15,2 miljardin euron edestä, kun samana aikana vuonna 2014 niitä nostettiin 13,9 miljardin euron edestä.
Tieto vuoden 2016 heinäkuussa voimaan tulevasta lainakatosta lisännee varsinkin ensiasunnon ostajien halukkuutta asuntolainan ottamiseen ennen lainakaton voimaantuloa, Suomen Pankki arvelee.
Asuntolainojen lainakatto tarkoittaa sitä, että asuntoa ei voi ostaa kokonaan velaksi käyttämällä ainoastaan ostettavaa asuntoa vakuutena.
Lainakatto tulee voimaan 1.7.2016 ja sen jälkeen myönnettävä asuntolaina voi olla enintään 90 prosenttia lainan vakuuksien arvosta. Jos kysymys on ensiasunnon kaupasta, laina voi olla enintään 95 prosenttia vakuuksien arvosta.
Lainakaton voimaantulon jälkeen asunnon ostajalla on oltava vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus tai vastaava määrä muita vakuuksia.
Loppuosa asunnon hinnasta on siis katettava säästöillä tai muilla vakuuksilla kuin ostettavan asunnon vakuudella.
Asuntolainan vakuutena on lähes poikkeuksetta ostettava asunto, jonka vakuusarvoksi on useimmissa pankeissa pitkään hyväksytty enintään noin 70 prosenttia asunnon ostohinnasta, arvioi Taloustaito.
Jos asunnon lisäksi tarvitaan muitakin vakuuksia, on ensiasunnon ostajilla varsin yleisesti lisävakuutena esimerkiksi vanhempien asunto. Henkilötakausta ei hyväksytä vakuudeksi, kun lainakattoa lasketaan.
