EKP:n pääjohtajan Mario Draghin odottamaton sanavalinta tulevista koronlaskuista oli melkoinen pommi sijoitusmarkkinoille.
EKP pudotti perjantaina pommin ja markkinoilla reaktiot olivat voimakkaita.
Ensin pankki kertoi odotettua kovemmista uusista keinoista elvyttää deflaation vaarassa olevaa eurotaloutta. Keskuspankki laski ohjauskorkonsa vastoin odotuksia tasan nollaan aiemmalta 0,05 %:n tasolta, ja pankkien talletuskorko laski odotetusti 0,1 prosentilla -0,4 prosenttiin.
Talouden elvytysohjelma, eli valtionlainojen ostot, laajenevat 80 miljardiin euroon kuukausitasolla aiemmasta 60 miljardista eurosta, mikä on Nordean mukaan 5-10 miljardia odotettua enemmän.
Uutena toimena ilmoitti jatkossa sisällyttävänsä euroalueen vakavaraisten yhtiöiden – rahoitussektori pois lukien – yrityslainoja osto-ohjelmansa piiriin.
Lisäksi EKP käynnistää uuden nelivaiheisen TLTRO-operaation kesäkuussa, jonka korko voi olla jopa talletuskoron (-0,40 %) tasolla, mikäli pankki lainaa rahat edelleen reaalitalouteen.
Keskuspankki myös kertoi korkojen tulevat pysymään nykyisillä tai nykyistä alhaisemmilla tasoilla aikaisempaa ohjeistusta pidempään, eli yli osto-ohjelman keston.
Sijoitusmarkkinoiden reaktiot olivat rajut
Osakekurssit ja yrityslainojen noteeraukset nousivat ilmoituksen jälkeen ja euro heikkeni ilmoituksen jälkeen.
Sen jälkeen tapahtui jotain kummallista. ”Markkinoiden ensireaktio oli odotettu, kunnes alkoi sekoilu”, toteaa Taalerin markkina-analyytikko Jouni Saario artikkelissaan.
Keskuspankin lehdistötilaisuudenlehdistötilaisuuden kysymysosiossa Draghi sanoi, että nykytiedoilla hän ei odota korkoja laskettavan nykytasoista, ja lisäsi, että uudet faktat voivat toki tilannetta muuttaa.
”Jos (ja kun) tästä vedettiin johtopäätöksiä korkojen pohjaamisesta niin voimme vain kysyä kuinka vastuuttomasti keskuspankkiiri toimisi jos hän indikoisi tarvetta uusille koronlaskuille noin tunti sen jälkeen kun korkoa on juuri laskettu?”, Saario toteaa.
Saarion mukaan näin markkinat asian kuitenkin ilmeisesti tulkitsivat, koska euro lähti vahvistumaan erittäin voimakkaasti päätyen selvästi korkeammille tasoille verrattuna tilanteeseen ennen mitään tietoja EKP:n toimenpiteistä.
”Myös euroalueen osakkeet saivat päin pläsiä: huipuista tultiin indeksistä riippuen peräti 4-5 %.”
Ylireagoivatko markkinat?
Saarion mukaan EKP viestitti alkavansa siirtyä pois korkoaseesta kohti muita toimenpiteitä. Mutta voidaanko tästä vetää analogia korkojen pohjakosketukseen: ei, markkina-analyytikko päättelee.
”Voidaanko elvytyksen muodon muuttuminen pois korkoaseesta nähdä positiivisena: kyllä. Onko elvytyksen raja tullut nyt vastaan: ei.”
Samoilla linjoilla on myös Nordea.
”Aivan kuten Draghi kertoi, nyt päätetty kevennys on mitoitettu tämän hetken tarpeisiin. Vaikka EKP:n ennustetta kasvusta ja inflaatiosta eilen laskettiin, oma odotuksemme tulevasta talouskehityksestä on yhä pessimistisempi. Siksi pidämme todennäköisenä, että EKP joutuu heikentämään edelleen ennusteitaan talouskehityksen pettäessä odotukset ja tätä kautta korkojen lasku tulee taas ajankohtaiseksi”, Nordea toteaa aamukatsauksessaan.
Pankin mukaan perusteita koronlaskulle kasvattavat eilen ilmoitetut likviditeettioperaatiot. ”Luottojen tarjonnan lisäämiseen tähtäävien operaatioiden kannustin pankeille on sitä suurempi, mitä matalampi talletuskorko on. Operaatioiden tehokkuutta voitaisiin siten lisätä koron laskulla.”
Nordea siis pitää odotuksen talletuskoron laskemisesta kesäkuussa -0,50 prosenttiin ennallaan, vaikka lasku saattaakin siirtyä syksyyn. ”Lisäksi Draghi kertoi eilen rahapolitiikan painopisteen siirtyvän nyt koroista muihin välineisiin. Tämä jäi eilen vähälle huomiolle, mutta tukee odotuksia lisäkevennyksistä jatkossakin”, pankki toteaa.
Taaleri uskoo eilisestä pelästymisestä huolimatta euroalueen osakkeiden saavan EKP:n toimista tukea ja riskilisien on haastava nähdä muuta kuin laskevan.
”Euroalueen osakkeiden kategorian sisällä kotimarkkinoista hyötyvät yhtiöt saattaa alkaa näyttää houkuttelevilta (suhteessa suurimpiin vientiyhtiöihin) jos ja kun EKP alkaa siirtää painoa pois valuuttaa heikentävästä korkoaseesta ja fokusoida reaalitaloutta elvyttäviä toimenpiteitä”, Saario toteaa.
