Euroalue ei kestä uutta luottamuspulaa velkamarkkinoilla, varoittaa Inderesin markkina-ekonomisti.
Euroalueen velkakriisivuosia pidetään jo selätettyinä, mutta tosiasiassa velkataakka on jatkanut kasvuaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, muistuttaa Inderesin markkinaekonomisti Marianne Palmu blogissaan.
Euroalueen velkaantuminen ei ole viime aikoina yltänyt päällimmäiseksi huolenaiheeksi poliittisten päättäjien keskuudessa, koska pakolaisongelma ja Brexit ovat vieneet päähuomion, Palmu arvioi.
Velkaongelma ei ole kuitenkaan kadonnut.
Palmun mukaan sekä julkisen että yksityisen sektorin velka on jatkanut kasvuaan samalla, kun talouskasvu on vahvistunut tuskaisen hitaasti.
”Yksityisen sektorin eli kotitalouksien ja yritysten velkataakka on kasvanut useissa maissa viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja jäsenmaista vain Saksassa velan suhde BKT:hen on ollut pienoisessa laskussa”, Palmu kiteyttää.
Ongelmaa lisää vielä se, ettei velan kasvulla ole onnistuttu luomaan tulevaisuuden kasvuedellytyksiä.
”Kehitys on ollut rajua, mutta velkaantumisen kasvu ei ole johtanut selvään elpymiseen esimerkiksi investointikysynnässä, eli velkarahalla ei ole luotu talouskasvua”, Palmu toteaa.
Ekonomistin mukaan yhtä huonoa kehitys on ollut julkisella sektorilla, jossa keskimääräinen velka/BKT-suhde on noussut vuoden 2003 68 prosentista yli 91 prosenttiin vuonna 2014.
”Julkisen velan kasvua on juhlallisin lupauksin yritetty suitsia lähes kaikissa jäsenmaissa, mutta tuloksien perusteella tavoitteessa on epäonnistuttu, vaikka julkisissa alijäämissä on viime vuosina ollut pientä laskua. Kun lukuja tarkastellaan nykyisessä talousympäristössä, on selvää, ettei euroalueen velkakriisi ole suinkaan ohi vaan siirtynyt akuutista krooniseen tilaan.”
Euroalueen velkaantuminen tuo mukanaan suuria riskejä.
Palmun mukaan näyttää siltä, että edellisistä kriisivuosista ei ole opittu, ja ultrakevyen rahapolitiikan aika on lisännyt riskinottohalukkuutta velkamarkkinalla.
”Euroalueen talouden rakenne kilpailukykyongelmineen ja työmarkkinajäykkyyksineen ei todennäköisesti kestäisi uutta luottamuspulaa velkakirjamarkkinalla. Toinen selkeä riski piilee yksityisen sektorin velanhoitokyvyssä, ja pelkäämme järjestämättömien lainojen osuuden kasvavan myös muissa kuin Etelä-Euroopan maissa, kun taloussykli kääntyy kohti seuraavaa taantumaa”, markkina-ekonomisti toteaa.
Käsittelemme blogissamme krooniseksi muuttunutta euroalueen velkaongelmaa. https://t.co/BM7PEVYWzN pic.twitter.com/l950nEAn2a
— Inderes Tweets (@Inderes) 16. maaliskuuta 2016
