Suomen massiiviset rahastoidut työeläkevarat ihmetyttävät. Eläkevarojen kasvattamiselle on kuitenkin vahvat perusteet.
Suomen massiiviset rahastoidut työeläkevarat ihmetyttävät. Eläkevarojen kasvattamiselle on kuitenkin vahvat perusteet.
Työeläkevarat ovat kasvaneet merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana. Varoja oli vuoden 2015 lopussa noin 180 miljardia euroa.
Entinen kansanedustaja ja kirjailija Kimmo Kiljunen on kritisoinut viime aikoina lujasti eläkevarojen kasvattamista. Kiljusen mukaa eläkevaroja on rahastoitu jo liikaa, kun varoja pitäisi käyttää nykyisten eläkkeiden parantamiseen.
Kiljunen on yksi Suomen Senioriliikkeen vaikuttajista ja eläkejärjestelmän muuttamista vaativan kansalaisaloitteen vireillepanijoista. Kansalaisaloitteessa vaaditaan lainsäädäntötoimiin ryhtymiseksi työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi.
Eläketurvakeskuksen tilastoista, tutkimuksesta ja suunnittelusta vastaava johtaja Mikko Kautto on vahvasti toista mieltä eläkevarojen suuruudesta.
”Varoja ei kuitenkaan voi pitää liian suurina koska työeläkejärjestelmän vastuu eläkkeistä on paljon varoja suurempi. Varojen kasvaminen liittyykin pitkälti karttuneiden eläkeoikeuksien kasvamiseen. Siksi ei ole mielekästä verrata varoja yhden vuoden eläkemenoon”, Kautto painottaa blogissaan.
Kautto muistuttaa että eläkevarojen rahastointiaste on vain 30 prosenttia. Rahastointiaste kertoo, kuinka paljon varoja on suhteessa työeläkejärjestelmän vastuulla olevaan ”velkaan”.
”Varoja on siis huomattavasti vähemmän kuin jo kertyneiden eläkeoikeuksien arvo. Siksi nykyisten ja tulevienkin eläkeläisten oikeus eläkkeeseen on katettava työssä käyvien velvollisuudella maksaa eläkemaksuja. Vähänkin pidemmällä aikajänteellä pätee, että mitä vähemmän on varoja, sitä suurempi on maksuvelvoite. Mitä suuremmat ovat varat, sitä pienempi on maksuvelvoite”. Kautto toteaa.
Koska siis rahastointiaste on selvästi alle 100 prosenttia, tarkoittaa se käytännössä sitä, että nyt eläkkeellä olevat ovat olleet mukana rahoittamassa heitä edeltävien sukupolvien eläkkeitä. Vastaavasti nyt työssä olevat rahoittavat nyt eläkkeellä olevien eläkkeitä.
Kauton mukaan Suomessa on pitkään tiedetty eläkemenon kasvu ja ikäluokkien väliset kokoerot. Varoja on kerätty ennakoivasti ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan pysyvästi nykyistä suuremman eläkemenon rahoittamiseksi.
”Kun näin on tehty, maksutasoa voi pitää kohtuullisempana kuin mitä eläkemenojen rahoitus muuten edellyttäisi. Jos varoja olisi kartutettu hitaammin, nyt työssä olevat ikäluokat maksaisivat vielä paljon nykyistäkin suurempaa eläkemaksua. Ero edeltävien sukupolvien maksutasoon olisi siis vielä suurempi”, Kautto toteaa.
