Rahan arvon hämärtyminen johtaa vaikeisiin velkaongelmiin, kertoo Takuu-Säätiö.
Velallisia neuvova Velkalinja-puhelin on soinut vuoden alusta jo 12 300 kertaa, Takuu-Säätiö kertoo tiedotteessaan. Se on lähes puolet koko viime vuoden soitoista ja enemmän kuin koskaan aiemmin.
Joulun jälkeen soittoruuhka on yleensä hellittänyt viimeistään maaliskuussa. Nyt soittoja tulee Takuu-Säätiön mukaan kuitenkin tasaista tahtia neljättä kuukautta. Apua on haettu tavallista enemmän jo viime syksystä alkaen. Velkalinja soi elokuusta joulukuuhun 70 prosenttia enemmän kuin keskimäärin.
Velkaneuvontaan liian myöhään
Takuu-Säätiön mukaan joka toinen neuvottava kertoo onnistuneensa vielä välttämään perinnän ja maksuhäiriömerkinnän. Heidän osuutensa on kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana.
Neuvottavat ovat kuitenkin usein liikkeellä liian myöhään. Velkaa on yhä enemmän ja he ovat maksukykynsä äärirajoilla. Perinnän alkaminen maksuhäiriömerkintöineen on todennäköistä. Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet pitkään ja Velkalinjapuhelujen perusteella näyttää siltä, että trendi jatkuu.
”Linjalla kuulee usein, että esimerkiksi 40 000–50 000 tai jopa 70 000 euron vakuudetonta kulutusluottopottia ei pidetä erityisen suurena. Euron arvon hämärtyminen yhdistettynä oman maksukyvyn epärealistiseen arviointiin johtaa vaikeasti ratkaistaviin velkaongelmiin”, sanoo viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuu-Säätiöstä.
Velka velan päälle ei ratkaise ongelmia
Luottojen markkinointi aiemmin otettujen velkojen yhdistämiseksi on lisääntynyt voimakkaasti. Velkalinjalle soittaneet velalliset eivät ole kuitenkaan onnistuneet ratkaisemaan velkaongelmiaan niillä, vaan ennemminkin pahentamaan tilannettaan.
”Nämä itse tehdyt järjestelyt ovat olleet riittämättömiä osaratkaisuja tai velalliset ovat yliarvioineet maksukykynsä. Liian usein tarkoituksena on myös vain välttää maksuhäiriömerkintä. Kyseessä on halu säilyttää kasvot, mutta myös aito huoli omasta ja perheen taloudellisesta turvallisuudesta ja toimintakyvystä.”
