Laajat tulonsiirrot ovat Suomelle haitallisia menoja ja niitä tulisi tarkastella kriittisesti, vaatii S-Pankin päästrategi.
Suomen talouden pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat heikot ja että rakenneuudistusten puute rasittaa kasvupotentiaaliamme, toteaa S-Pankin päästrategi Vesa Endgahl FIM:n suhdannekatsauksessa.
”Talouskasvumme heikkous ei johdu tätä nykyä niinkään suhdanneluonteisista tekijöistä vaan pikemminkin talouden rakenneongelmista”, Engdahl toteaa.
Engdahlin mukaan Teemme olisi virhe siirtää taloutemme kipeästi kaipaamia rakennemuutoksia tuonnemmaksi jollain verukkeella. ”Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna maamme kilpailukyky on heikentynyt yhtämittaisesti keskeisiin kilpailijamaihin nähden vuosituhannen vaihteesta lähtien, julkinen sektorimme on paisunut talouden kokoon suhteutettuna liian suureksi ja verotuksemme on yksi maailman kireimmistä vähentäen halukkuutta työntekoon ja yrittämiseen.”
Julkisen sektorin tulot ja menot on saatava lähemmäs tasapainoa, Engdahl vaatii. ”Verojen kiristys julkisen talouden tasapainottavana tekijänä on kuitenkin parasta unohtaa. Suomen kokonaisveroaste on nykyisin lähemmäs 45 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on yksi korkeimmista läntisissä teollisuusmaissa. ”
Päästrategin mukaan nykyisellään Suomessa julkisten menojen osuus on noin 58 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, mikä on korkein suhteellinen osuus läntisissä teollisuusmaissa.
Liian laaja julkinen sektori syö talouskasvupotentiaaliamme, mutta kaikkia julkisia menoja ei kategorisesti voida kuitenkaan laittaa samaan koriin ja sanoa niiden aina rajoittavan talouskasvua. Engdahlin mukaan koulutukseen, lasten varhaiskasvatukseen ja infrastruktuuri-investointeihin liittyvät julkiset menot lähtökohtaisesti tukevat talouskasvua.
Sen sijaan tulonsiirrot kuuluvat niihin haitallisiin menoihin, jotka heikentävät talouskasvupotentiaalia.
”Tulonsiirrot, joita kaiken kaikkiaan pitäisi tarkastella yhteiskunnassamme kriittisesti, pitävät sisällään muun muassa opintotuet, lapsilisät, asumis- ja toimeentulotuet, työttömyysturvan, vanhuuseläkkeet sekä yritysten ja elinkeinoharjoittajien saamat tukipalkkiot ja suorat yritystuet”, Engdahl toteaa.
