Murskaako indeksisijoittaminen rahoitusmarkkinoiden ikiaikaisen tehtävän?

Indeksisijoittaminen tyhmentää markkinoita, väittää ekonomisti.
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja, sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,
murskata-vasara-052016

Rahoitusmarkkinoiden perustehtävä on välittää varoja niiltä joilla sitä on, niille joilla ei ole varoja mutta on ideoita. Rahoitusmarkkinat auttavat siis pääomia ja ideoita löytämään toisensa, toteaa LähiTapiolan ekonomisti Timo Vesala.

”Onnistuneiden kohtaamisten tuloksena syntyy uutta hyvinvointia. Eräänlaisina keräysaltaina rahoitusmarkkinat kokoavat pieniä pääomapuroja suuremmiksi virroiksi, joita tarvitaan merkittävien reaali-investointien toteuttamiseksi. Samalla rahoitusmarkkinat jakavat ja tasaavat riskejä”, Vesala toteaa.

Ekonomistin mukaan viime vuosien muoti-ilmiö, indeksisijoittaminen, valitettavasti kaventaa tietopohjaa, jonka perusteella suuria pääomia liikutellaan.

Yksittäisen sijoittajan kannalta indeksisijoittaminen voi olla hyvinkin järkevää.

”Koska indeksituotot ilmentävät markkinatoimijoiden keskimääräisiä sijoituspäätöksiä, aktiivisesti sijoitusriskejä puntaroivien sijoittajien bruttotuotot (tuotot ilman kuluja) ovat keskimäärin tismalleen markkinatuoton suuruiset. Näkemyksen muodostaminen kuitenkin vaatii työtä, jolloin kulujen huomioimisen jälkeen aktiivisten sijoittajien keskimääräiset nettotuotot jäävät väistämättä markkinatuottoa alhaisemmaksi. Passiivinen indeksisijoittaja pääsee vähemmällä työllä ja alhaisemmilla kuluilla, jolloin nettotuotto on keskivertoista aktiivisijoittajaa parempi”, Vesala toteaa.

Koko markkinoiden kannalta indeksisijoittaminen ei olekaan niin autuas asia.

Vesalan mukaan yhä suurempi osuus markkinoista koostuu passiivisista indeksisijoittajista, jotka eivät osallistu informaation luontiin vaan perustavat sijoitustoimintansa muiden tuottamaan keskimääräiseen näkemykseen. ”Jos kaikki sijoittajat vain seuraisivat markkinaindeksiä, indeksistä itsestään tulisi eräänlainen kehäpäätelmä ja sen informaatioarvo olisi pyöreä nolla.”

”Sitä mukaa kun aktiiviseen yritysvalintaan luottavien fundamenttisijoittajien osuus pienenee, markkinaindeksit tyhmenevät”, Vesala painottaa.

”Voidaan perustellusti kysyä, kuinka hyvin rahoitusmarkkinat kykenevät toimittamaan ikiaikaista tehtäväänsä eli allokoimaan pääomia tehokkaasti.”

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Keskusta vs. lähiö -tarkastelua tilastojen valossa

Seuraava artikkeli

Suursijoittaja Carl Icahn uskoo pörssin romahtavan