Piiloindeksoivia rahastoja kutsutaan myös ”kaappi-indeksoijiksi”. Tällaiset rahastot eivät ole aidosti aktiivisesti hoidettuja rahastoja, vaan sijoitukset mukailevat käytännössä indeksiä.
Piiloindeksoivat rahastot eroavat indekseistä ainoastaan yhdessä seikassa: kuluissa. Niiden kulurakenne ja hallinnointipalkkiot ovat aktiivisen rahaston mukaisia, Sijoittaja.fi:n Henri Heikinheimo toteaa.
Aktiivisen salkunhoidon tuottopotentiaali perustuu nimenomaan rahaston oletettuun aktiivisuuteen. Tällöin taitava salkunhoitaja toteuttaa omaa näkemystään markkinoilla. ”Jos aktiivisen rahaston salkunhoitaja ei edes yritä käyttää omaa näkemystään, mutta rahastoa markkinoidaan aktiivisena, on sijoittaja tullut huijatuksi”, Heikinheimo jyrähtää.
Heikinheimon mukaan kaikilla muilla aloilla harhaanjohtava markkinointi on laissa kiellettyä. Rahoitusalalla tämä on kuitenkin ikävä kyllä edelleen arkipäiväistä todellisuutta, johon mikään viranomaistaho ei puutu.
”Rahastosijoittajan kannalta piiloindeksoivat rahastot ovat kaikkein huonoin valinta, koska ne perivät kalliit aktiivisen rahaston kustannukset ilman mahdollisuutta voittaa markkinoita.”
Piiloindeksointi johtaa aktiivisten rahastojen kannalta epämiellyttäviin tuloksiin – tuotot jäävät vertailuindeksien tai passiivisten rahastojen tuottojen tuottojen alapuolelle.
Sijoittaja.fi teki vertailun aktiivisten rahastojen ja passiivisten rahastojen (eli indeksirahastojen ja ETF:en) tuotoista ajanjaksolla 2006 – 2015.
Tulos oli musertava.
”Kun aktiiviset ja passiiviset rahastot laitetaan kilpasille, aktiiviset rahastot saavat rökäletappion. Pitkässä juoksussa vain alle viidesosa aktiivisista rahastoista onnistuu voittamaan vertailuindeksinsä”, Heikinheimo kiteyttää.
Kaiken kukkuraksi kotimaassa tilanne on vielä kehnompi. Sijoittaja.fi:n laajassa rahastovertailussa kaikki aktiiviset rahastot hävisivät passiiviselle vaihtoehdolle.
Sijoittaja.fi:n rahastovertailu Sijoittaja.fi:n jäsenille löytyy tästä.
