Saksan esimerkki osoittaa, että työllisyyden parantuminen edellyttää tuloerojen kasvua.
Saksan esimerkki osoittaa, että työllisyyden parantuminen edellyttää tuloerojen kasvua.
Suomen työttömyysaste on ollut jo pitkään nousussa, eikä näköpiirissä ole työttömyyteen nopeaa lääkettä.
Toisin on tilanne Saksassa. Kymmenessä vuodessa maan työttömyysaste on laskenut kaksinumeroisista luvuista vaivaiseen neljään prosenttiin. ”Saksan menestystä työllisyyden parantamisessa on vaikeata liioitella”, toteaa itsenäinen ekonomisti Roger Wessman Taloustaidon blogissaan.
Wessmanin mukaan työllisyysaste on noussut vielä rajummin, kymmenellä prosenttiyksiköllä, kun sosiaaliturvan uudistusten avulla on patisteltu yhä useampi saksalainen työmarkkinoille. Noita patistettujakin on onnistuttu työllistämään.
Häkellyttävintä on kuitenkin Wessmanin mukaa se, että tätä parannusta työllisyydessä on saavutettu ajanjaksona, jossa Saksan julkisen talouden tasapainoa parannettiin ja maailmantalouden, erityisesti muun Euroopan, talouskehitys on ollut surkea.
Miten Saksa on onnistunut siinä missä Suomi on epäonnistunut totaalisesti?
Oleellinen osa Saksan menestyksestä ovat kasvaneet palkkaerot, Wessman arvioi.
”Matalien palkkojen avulla on pystytty kasvattamaan työllisyyttä erityisesti heikon osaamistason omaavien työläisten keskuudessa. Juuri tässä työntekijäryhmässä työllisyysaste on selkeästi matalalampi Suomessa (ja myös Ruotsissa). Sekä Suomessa että Ruotsissa palkkaerot ovat selkeästi pienempiä.”
Onko siis ainoa tie uusiin työpaikkoihin matalapalkkaisuuden lisääminen?
Näin ikävän valinnan edessä ei välttämättä olla. Wessmanin mukaan on yksinoikoista ajatella, että palkanmuodostuksessa on ikävä valinta, jossa meidän täytyy tinkiä joko työllisyydestä tai työntekijöiden tulotasosta.
”Sellaista vaihtoehtoa ei ensinnäkään ole, jossa voisimme vain palkkoja säätämällä varmistaa jokaiselle palkan, jota pidämme riittävänä kohtuullisen elintason ylläpitämiseksi. Jos osa jää tämän vuoksi vaille työtä, he eivät saa palkkatuloja ollenkaan.”
Turvataksemme työtä vaille jääville kohtuullisen tulotason tarvitsemme muita keinoja, Wessmanin mukaan yksi ratkaisu voisivat olla sosiaaliset tulonsiirrot.
”Kun otamme mukaan verotusta ja tulonsiirtoja keinovalikoimaan, voimme varjella sekä työllisyyttä että työntekijöiden tulotasoa. Asetetaan palkkoja niin, että työllisyys maksimoitu, ja varmistetaan tulonsiirroilla kaikkien tulotasoa”, ekonomisti toteaa.
Matalapalkkamallin mukanaan tuoman kohentuvan työllisyyden, talouskasvun ja kasvavien verotulojen avulla nuo tulonsiirrot pystyttäisiin rahoittamaan, Wessman arvioi.
