Kassavirtalaskelma ja sen perusteella laskettu vapaa kassavirta paljastaa sijoittajalle asioita, joita ei löydy tuloksesta ja taseesta.
Kannattavuus on tietenkin tärkein taloudellisesti terveen yhtiön tunnusmerkki. Osingot ja muut pääoman palautukset omistajille maksetaan kuitenkin viime kädessä yhtiön kassavaroista. Siksi sijoittajan tulee seurata kannattavuuden lisäksi myös yhtiön kassavirran kehitystä.
Kassavirtalaskelma myös paljastaa sijoittajalle asioita, joita tuloslaskelmasta ei löydy.
Alla on esitetty tyypillinen pörssiyhtiön osavuosikatsauksissa ja vuosikatsauksissa ilmoittama rahavirtalaskelma. Tyypillisesti pörssiyhtiöt raportoivat kassavarojen muutokset ns. epäsuoralla rahavirtalaskelmalla kuten esimerkissä. Epäsuorassa rahavirtalaskelmassa ideana on, että tilikauden voittoa oikaistaan erinäisillä erillä, jolloin päästään liiketoiminnan rahavirtaan.
| Rahavirtalaskelma (esimerkki) | |
| Kauden voitto | 100 |
| Oikaisuerät: | |
| Verot | 30 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 80 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 160 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -35 |
| Saadut korot | 5 |
| Maksetut korot | -60 |
| Saadut osingot | 13 |
| Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot | -100 |
| Maksetut välittömät verot | -80 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 113 |
| Käyttöpääoman muutos (lisäys – / vähennys +) | -50 |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä | 63 |
| Investointien rahavirta | |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | -200 |
| Hankitut osakkeet | 0 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 30 |
| Investointien rahavirta yhteensä | -170 |
| VAPAA KASSAVIRTA | -107 |
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat osoittavat, miten yritys on myyntituloillaan selviytynyt juoksevista kuluista ja muista liiketoiminnan välittömistä menoista. Positiiviset rahavirrat kertovat, että rahaa on jäänyt yli voitonjakoon tai investointeihin.
Kun liiketoiminnan rahavirroista vähennetään investointien rahavirrat, saadaan vapaa kassavirta. Investointien rahavirtoja ovat esimerkiksi aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden hankinnat ja myynnit, kuten esimerkiksi yritysostot ja laitehankinnat.
Vapaa kassavirta kertoo siis kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut rahat on vähennetty. Tämä jäljelle jäävä vapaa kassavirta on sijoittajan kannalta sikäli tärkeä mittari, että se kertoo paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille.
Vapaa kassavirta kertoo sijoittajalle, kuinka paljon yhtiö pystyy jakamaan omistajille osinkoja ja muita pääoman palautuksia tulevaisuudessa. Vaikka osingot ja omien osakkeiden ostot toteutetaan kirjanpidon mukaan omasta pääomasta, tarvitaan näihin maksuihin tosiasiassa tietenkin käteisvaroja. Esimerkiksi osakeyhtiölaki kieltää osinkojen jaon omasta pääomasta, mikäli yhtiön kassatilanne on heikko. Periaatteessa siis kannattavakaan yhtiö ei voi jakaa osinkoja, jos osingonmaksu vaarantaa sen maksuvalmiuden.
Vapaa kassavirta on sijoittajalle tärkeä mittari myös siksi, että se kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on. Jos yhtiö käyttää erilaisia kirjanpidon joustokohtia kääntääkseen yhtiön kannattavuuden kasvuun, paljastaa kassavirtalaskelma todellisen tilanteen.
Esimerkiksi aktivoimalla tuotekehitysmenoja ja muuta kehittämistä taseeseen, yhtiö pystyy nostamaan yrityksen tulosta. Kassavirtalaskelma kuitenkin paljastaa, että nämä kuluerät ovat menneet investointeihin ja ne vähentävät siis yhtiön vapaata kassavirtaa.
Käyttöpääoman kasvu saattaa myös peittää yhtiön todelliset ongelmat, mikäli sijoittaja seuraa vain tuloslaskelmaa. Yhtiö on saattanut joutua esimerkiksi menekkiongelmien vuoksi kasvattamaan varastoja ja myyntisaamisia. Nämä käyttöpääoman lisäykset eivät paljastu tuloslaskelmasta, mutta kassavirtalaskelmasta ne voi löytää yhdellä silmäyksellä.
