Kiihkeässä julkisessa keskustelussa on kapitalisaatiosopimus saanut turhaan negatiivisen leiman, väittää Finanssialan Keskusliiton varatoimitusjohtaja.
Kapitalisaatiosopimukset ja sijoittaminen niin sanottuihin vakuutuskuoriin on julkisuudessa toistuvasti rinnastettu veroparatiiseihin ja veronkiertoon.
”Kannattaisi muistaa, että kyse on täysin laillisista sijoitustuotteista, joihin ei liity mitään hämärää ja joista verottaja saa omansa, kun sen aika on”, totea Finanssialan keskusliiton varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari kolumnissaan.
Mikä on kapitalisaatiosopimus?
Kapitalisaatiosopimus on pankkien ja henkivakuutusyhtiöiden tarjoama määräaikainen sijoitusmuoto yksityishenkilöille tai yrityksille. Asiakas omistaa kapitalisaatiosopimuksen, jonka arvo on sidottu valittujen sijoitusten arvonkehitykseen. Kaikki sopimuksen sijoitukset ovat sopimuksen tarjoajan omistuksessa, mutta kuitenkin muista varoista eriytettyjä niin sanotussa ”kuoressa” ja asiakkaalle korvamerkittyjä.
Kapitalisaatiosopimuksen perimmäinen idea on siirtää pääomaverot hamaan tulevaisuuteen. Sijoituskohteiden muuttamisista sopimuksen sisällä ei tarvitse erikseen ilmoittaa verottajalle ja syntyneet voitot verotetaan luovutusvoittona vasta, kun sopimuksesta aletaan nostaa tuottoa.
Sopimuksen sisällä ”kuoressa” olevia sijoituskohteita voi siis vaihtaa toisiin sijoituskohteisiin ilman velvoitetta maksaa pääomaveroa. Vero maksetaan vasta kun kuoresta otetaan varoja ulos. Sijoitussalkun allokaation ja rakenteen muutokset voidaan tehdä verovapaasti.
Tuotto ei ole verovapaata
Kapitalisaatiosopimuksen tuotto ei ole verovapaata eikä tuote muutenkaan mahdollista mitään verokikkailua, Kivisaari muistuttaa. ”Sijoitukselle kertyneestä tuotosta maksetaan vero siinä vaiheessa, kun sopimus päättyy tai tuottoa muutoin nostetaan.”
Kapitalisaation haittapuolia ei julkisessa keskustelussa ole juurikaan tuotu esiin.
”Kiihkeässä ja leimaavassa keskustelussa on unohtunut, että kapitalisaatiosopimuksiin tehdyn sijoituksen tappiota ei voi vähentää verotuksessa samalla tavalla kuin osakesijoittamisessa”, Kivisaari toteaa.
”Verottajan näkökulmasta tuote voi nykyisellään ainoastaan tuoda verotuloja. Verot siis maksetaan, kun varat nostetaan vakuutuksista – ei metsän kasvustakaan makseta veroja vuosirenkaiden karttuessa vaan vasta kun metsä kaadetaan.”
Kivisaaren mielestä suomalaisen kansankapitalismin vahvistamiseksi on tärkeää, että suomalaisille on tarjolla erilaisia kotimaisia tapoja sijoittaa.
”Osakesijoittaminen on hyvä vaihtoehto, mutta se vaatii riittävästi kertapääomaa sekä markkinoiden ja yritysten aktiivista seurantaa. Sijoitusvakuutusten, kapitalisaatiosopimusten ja rahastojen avulla suomalainen sijoittaja pystyy hajauttamaan riskiä ja kartuttamaan pääomaansa vaikkapa elämän ehtoon ”pahoja päiviä” varten.”
