Makrotalous

Johtaako massiivinen velkataakka maailmantalouden katastrofiin?

katastrofi-kriisi-onnettomuus-talouslama-062016

Maailma on ajamassa kohti tiiliseinää kaasu pohjassa ja ilman jarruja, varoittaa sijoitusstrategi.

”Maailmassa liikkeellä olevan velan määrä on kasvanut rajusti sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Tällä hetkellä maailmantaloudessa on velkaa enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeisenä aikana”, toteaa sijoituspalvelutalo FIM:n päästrategi Vesa Engdahl artikkelissaan.

Engdahl antaa velan kasvusta hätkähdyttävän esimerkin.

”Finanssikriisin aattona vuonna 2007 maailman kokonaisvelka oli 142 biljoonaa eli 142 000 miljardia dollaria, mutta vuonna 2015 velkaa oli jo runsaat 230 biljoonaa dollaria. 300 prosentin rajapyykki ylitettiin viime vuonna ja tällä hetkellä velkaa arvioidaan olevan noin 315 prosenttia suhteessa globaaliin kokonaistuotantoon.”

Sijoitusstrategin mukaan hillitön velkamäärän kasvu ja kestämätön velkataso uhkaavat maailman finanssijärjestelmän vakautta ja suotuisan taloussuhdanteen jatkumista.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisen syvän taantuman uskottiin luovan pohjan velkasopeutukseen. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Kaikki velka ei ole pahasta, Engdahl muistuttaa. Kiihkeä velkaantuminen voi suuntautua tuotantokapasiteettia laajentaviin reaali-investointeihin, joilla luodaan perustaa tulevalle talouskasvulle. Velkapääoma on kuitenkin kanavoitunut muualle.

Velkaraha on kanavoitunut erilaisiin finanssi-instrumentteihin ja kiinteistöihin.

”Finanssikriisin jälkeen valtioiden velka on kasvanut elvytyspolitiikan ja rahoitussektorin pelastustoimien myötä. Yritykset ovat puolestaan ottaneet velkaa ennemminkin omien osakkeidensa ostoon ja yrityskauppoihin kuin investoidakseen. Halpa raha on houkutellut myös kotitalouksia velkaantumaan lisää monissa maissa. Neljässä viidestä maailman maista kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut finanssikriisin jälkeen”, Engdahl toteaa.

Keskuspankit ovat omilla toimillaan edesauttaneet velkaantumista ennen näkemättömän massiivisilla elvytystoimilla.

Jos elvytys olisi vivunnut tehokkaasti taloutta kovempaan kasvuun, ei velan kasvu olisi niin suuri mörkö. Velan vaikutus talouskasvuun on kuitenkin jäänyt tehottomaksi.

Engdahlin mukaan bruttokansantuotteen nostaminen dollarilla on vaatinut noin 3,5 dollaria uutta velkarahaa.  Kehittyvillä markkinoilla tulokset ovat olleet vielä huonompia. ”Esimerkiksi Kiinan kokonaisvelka kasvoi vuosien 2007–2014 aikana 21 biljoonaa dollaria. Yhdellä dollarilla vaati yli 4 dollaria uutta velkaa.”

Narulla ei voi kuitenkaan työntää. Sijoitusstrategin mukaan luottomarkkinat ovat jo jonkin aikaa indikoineet nykyisen velkarahalla masinoidun taloussyklin lähestyvän loppuaan.

”Vähintäänkin vaalean punainen varoitusvalo on syttynyt. Vahvin merkki on yrityslainojen riskilisien hivuttautuminen ylöspäin parin viime vuoden aikana.”

”Luottosyklin loppuminen tarkoittaisi myös käännettä taloussyklissä. Tilanne näyttää ikävältä, sillä keskuspankit ovat käyttäneet elvytysarsenaalinsa, eikä niillä näin ollen ole keinoja pehmentää tulevaa talouden laskua.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös