Näin eri toimialojen osakkeet käyttäytyvät nousu- ja laskumarkkinoilla

Ei ole merkityksetöntä minkä toimialan osakkeita omistat nousu- tai laskumarkkinoiden aikana.
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja, sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Yleisen nyrkkisäännön mukaan nousu- eli bull-markkinat vallitsevat, kun osakemarkkinoiden kurssitaso on noussut vähintään 20 prosenttia edellisestä pohjalukemasta. Vastaavasti lasku- eli bear-markkinoiden aikana osakekurssit ovat laskeneet vähintään 20 prosenttia edellisestä huipusta.

Eri toimialojen osakkeet käyttäytyvät tyypillisesti eri tavalla nousu- ja laskumarkkinoissa.

Päivittäistavaroiden eli vastasyklisen kulutuksen ja terveydenhoidon osakkeet ovat perinteisesti pärjänneet parhaiten bear-markkinoilla, toteaa Danske Bankin varallisuudenhoidon asiantuntija Mikko Joupperi pankin uusimmassa Investor View -julkaisussa.

Teknologiaosakkeisiin puolestaan liittyy Joupperin mukaan bear-markkinoilla suuria riskejä, huomattavia kurssivaihteluja ja suuria kurssilaskuja. Nousumarkkinoilla ne ovat sen sijaan historiallisesti lyöneet yleisen markkinakehityksen ja nousseet voimakkaasti.

Päivittäistavarat ovat selvinneet selvästi yleisiä osakemarkkinoita paremmin kahdesta viimeaikaisesta suuresta kurssilaskusta: vuosituhannen vaihteen IT-kuplasta ja vuosien 2008–2009 finanssikriisistä. ”Päivittäistavaroiden osakkeet nousivat 12 prosenttia markkinoiden laskiessa yleisesti 45 prosenttia IT-kuplan puhjetessa, ja finanssikriisin aikana päivittäistavarat putosivat vain puolet osakemarkkinoiden yleisestä laskusta”, Joupperi havainnollistaa.

Viimeisten 20 vuoden aikana vastasyklisten päivittäistavaraosakkeiden volatiliteetti on ollut 12,8 prosenttia ja pienin 10 toimialan joukossa. Vastaavasti teknologiaosakkeiden volatiliteetti on ollut 25,1 prosenttia eli huomattavasti suurempi kuin osakemarkkinoilla yleensä. Joupperin mukaan tämä johtuu osittain vuosituhannen vaihteen IT-kuplasta.

Muilla toimialoilla kuvio ei ole Joupperin mukaan aivan yhtä selvä.  ”Esimerkiksi energia-alan osakkeet menestyivät yleistä osakemarkkinoiden kehitystä paremmin finanssikriisiä edeltäneellä bull-jaksolla, mutta huomattavasti heikommin sen jälkeisellä bull-jaksolla. Tämä johtuu pääasiassa öljynhintojen voimakkaasta laskusta viime vuosina.”

Energiayhtiöiden esimerkki osoittaa, ettei eri toimialojen käyttäytyminen eri suhdannevaiheissa ole kiveen hakattu tosiasia. Historia ei tunnetusti toista itseään samanlaisena finanssimarkkinoilla.

Selitys toimialojen erilaiselle kurssikehitykselle nousu- ja laskusuhdanteissa löytyy kuluttajien käyttäytymisestä. Terveydenhoidon palvelut ja päivittäistavarat ovat välttämättömyyshyödykkeitä, joita kulutetaan taantuman tai lamankin aikana. Sen sijaan ylellisyyshyödykkeitä tarjoavien teknologiayhtiöiden tuotteista ja palveluista tingitään kovina aikoina ja niihin investoidaan hyvinä aikoina.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli

Wärtsilän osavuosikatsaus oli pettymys – kysyntänäkymät epäilyttävät

Seuraava artikkeli

Fortum: Odotettu tulosraportti, osakkeen arvostustaso on haastava