Analyysi työttömyyden syistä johtaa nopeasti objektiivisesta analyysistä poliittiseen ja ideologiseen vastakkainasetteluun.
Lähde: Tilastokeskus / työvoimatutkimus
Suomen korkea työttömyys on ollut harvinaisen sitkeää laatua. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut työttömyysasteen nousu on pitänyt julkisen keskustelun työttömyyden syistä talouspolitiikan keskiössä.
Analyysi työttömyyden syistä johtaa nopeasti objektiivisesta analyysistä poliittiseen ja ideologiseen vastakkainasetteluun.
Karkeasti työttömyyden syyt voidaan jakaa kahteen mahdolliseen selitysmalliin: kysyntäongelmiin ja tarjontaongelmiin.
Edellisessä on kyse siitä, että työttömyyden nähdään johtuvan liian alhaisesta työn kysynnästä. Eli yritykset eivät pysty tuotteidensa ja palveluidensa kysyntäongelmien vuoksi rekrytoimaan tarpeeksi työttömiä. Tarjontapuolen selitysmalli puolestaan korostaa työttömien kannusteita. Siinä työttömyyden juurisyynä nähdään työttömien haluttomuus hakea aktiivisesti työtä. Syynä kannustinongelmaan nostetaan Suomessa yleensä korkea työttömyyskorvaus.
Vastakkainasettelu kysyntä- ja tarjontanäkökulman välillä roihahti liekkeihin kun Vasemmistoliitto aloitti kampanjan työttömyyden syistä. Vasemmistoliitto väittää että Suomen työttömyysongelma johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei työpaikkoja ole tarjolla.
Vasemmistoliiton mukaan työttömien määrä on moninkertainen avoimien työpaikkojen määrään verrattuna. ”Jos työpaikkoja ei ole, eivät ihmiset työllisty, vaikka ansiosidonnaisten kestoa lyhennettäisiin. Kuitenkin näyttää siltä, että hallituksen mielestä työttömyyden kasvu johtuu ihmisten laiskottelusta eikä työpaikkojen puutteesta”, Vasemmistoliitto analysoi.
Vasemmistoliiton analyysi työttömyyden syistä toimii perusteluna työttömyyskorvauksien puolustamiselle. ”Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ei tarkoita valtiolle säästöjä, sillä työmarkkinatukimenot kasvavat, jos työllisyystilanteessa ei tapahdu muutosta. Kunnat saavat leikkauksista lisärasitetta, kun ihmisiä siirtyy ansiosidonnaiselta toimeentulotuen käyttäjiksi.”
Markkinaliberalismia ajavan ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen hyökkää poikkeuksellisen voimallisesti Vasemmistoliiton johtopäätöksiä vastaan.
Pursiainen nostaa työttömyyden tarjonta- ja kannustinongelmat pöydälle, ja kritisoi Vasemmistoliittoa näiden ongelmien välttelystä.
”Vasemmistoliitto tuntuu väittävän kahta asiaa. Ensiksi, että työttömyysturva ei vaikuta ihmisten kannustimiin hankkia työtä. Kannustinvaikutuksista puhuminen on työttömien syyttämistä laiskottelusta. Toinen väittämä on, että työnhaun kannustimet eivät vaikuta työllisyyteen, koska avoimia työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole”, Pursiainen kirjoittaa blogissaan.
Pursiaisen mukaan sillä, kuinka paljon rahaa saa tekemättä työtä on selkeästi vaikutusta siihen, millä palkalla ja muilla ehdoilla suostuu töihin. ”Tämä on jokseenkin ilmiselvää”, Pursiainen lataa.
Pursiainen myös tyrmää Vasemmistoliiton väitteen siitä, ettei korkea työttömyyskorvaus johda työttömyyteen.
Mitä anteliaampi työttömyyskorvaus, sitä korkeammat ovat palkkavaatimukset, Pursiainen päättelee. ”Työttömyysturvan leikkaaminen siis tarkoittaa, että ihmiset suostuvat töihin entistä alemmalla palkalla. Tämä voi synnyttää työpaikkoja aivan riippumatta siitä onko niitä näennäisesti avoimina.”
Korkea työttömyyskorvaus johtaa siis korkeisiin palkkavaatimuksiin. Korkeat palkkavaatimukset vähentävät yritysten halukkuutta hakea työntekijöitä töihin.
Pursiaisen mukaan onkin silkkaa hölynpölyä väittää, että työttömyys johtuu pelkästään vähäisestä työpaikkojen määrästä, eikä työttömien kannustimista. ”Kannustimilla on väliä, eikä sen ääneen sanominen ole työttömien syyllistämistä. Kannustinvaikutusten olemassaolo tarkoittaa vain, että työttömät ovat ihan yhtä fiksuja kuin kaikki muutkin.”
