Kuluttaja-asiamies on tehnyt oikeusministeriölle aloitteen korkokattosääntelyn laajentamisesta kaikkiin kuluttajaluottoihin, Kilpailu- ja kuluttajavirasto kertoo tiedotteessaan.
Tällä hetkellä korkokatto koskee vain alle 2 000 euron luottoja. Niiden yli menevien luottojen todelliset vuosikorot ovat Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kohtuuttoman suuria, usein yli 100 prosenttia tai huomattavasti sitä korkeampia.
Nykyinen korkokatto ei ole poistanut ongelmia
Kuluttaja-asiamies on selvittänyt, millaisia ongelmia pikaluottomarkkinoilla on esiintynyt vuonna 2013 voimaantulleen lainmuutoksen jälkeen. Kesäkuusta 2013 lähtien alle 2 000 euron suuruisia rahaluottoja on koskenut korkokatto, jonka mukaan todellinen vuosikorko on saanut olla enintään 50 prosenttia lisättynä kulloinkin voimassa oleva viitekorko.
Muutoksen tavoitteena oli vähentää pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia. Oletuksena oli, että kilpailun vaikutuksesta myös 2 000 euron ja sitä suurempien luottojen kustannukset jäävät huomattavasti korkokattoa alemmiksi.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kolmen vuoden aikana tehdyt havainnot vahvistavat kuitenkin, että tavoitteet eivät ole toteutuneet.
”Pikaluottoyhtiöt ovat pääosin siirtyneet myöntämään korkokaton ulkopuolelle jääviä 2 000 euron tai sitä suurempia luottoja, joissa korot ovat yleisesti yli 100 prosenttia tai jopa huomattavasti korkeammat”, KKV toteaa.
Lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia
Kuluttaja-asiamiehen mukaan lainsäädännön uudelleentarkastelulle on kiireellinen tarve.
”Ainoa riittävän tehokas ratkaisu kohtuuttomiin luottokustannuksiin on kattava korkokattosääntely. Ilman lainsäädännön muutosta pikaluottoyhtiöt voivat edelleen tehdä voittoa haavoittuvien kuluttajaryhmien kustannuksella ja yhä useampi joutuu maksuvaikeuksiin. Olemme iloisia siitä, että myös kansanedustajat vievät asiaa eteenpäin omalla aloitteellaan”, sanoo kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen.
KKV:n mukaan kuluttajien oikeudet eivät toteudu tällä hetkellä laajamittaisesti myöskään tuomioistuimissa.
”Velkomusasiat käsitellään tuomioistuimissa suurimmaksi osaksi niin sanotussa summaarisessa menettelyssä, jossa tuomioistuin yleensä vahvistaa velkojan vaatimuksen, jollei velallinen haasteen saatuaan itse aktiivisesti) vaadi kohtuuttoman suurten luottokustannusten sovittelua. ”
Kuluttaja-asiamies pitää myös tärkeänä selvittää, voitaisiinko ainakin suuremmille luotoille säätää nykyistä matalampi korkokatto.
Kuluttaja-asiamies ei ole myöskään tyytyväinen nykyiseen rangaistuskäytäntöön.
Käytettävissä ei ole riittävän tehokasta seuraamusta, joka vaikuttaisi ennaltaehkäisevästi ja tehostaisi yritysten kanssa käytäviä neuvotteluja, KKV toteaa.
”Yksittäinen yritys voi toistuvasti kuluttajien oikeusasemaa loukaten rikkoa keskeisiä kuluttajaluottosäännöksiä ilman, että sillä olisi taloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi Ruotsissa Kuluttajaviraston keinot valvoa kuluttajaluottolainsäädännön noudattamista ovat olennaisesti paremmat. Oikeusministeriön asettama työryhmä esittikin kuluttaja-asiamiehen keinovalikoiman parantamista mietinnössään vuonna 2015.”
