Erityisesti Yhdysvalloissa indeksirahastot ja pörssinoteeratut rahastot ovat vallanneet markkinoita perinteisiltä aktiivisen salkunhoidon sijoitusrahastoilta.
Suomessa ollaan kuitenkin pahasti jälkijunassa. Indeksisijoittaminen ei ole täällä vielä kunnolla lyönyt itseään läpi. Toivottavaa olisi, jo senkin vuoksi, että ne saattavat edesauttaa kulujen alentumista sijoitusrahastoissa.
Seligsonin salkunhoitaja Anders Oldenburg toteaa blogissaan, että Euroopan halvimmat aktiiviset osakerahastot löytyvät Morningstarin mukaan Hollannista, Ruotsista, Britanniasta, Sveitsistä, Norjasta ja Irlannista. Juuri indeksisijoittaminen näyttää selittävän noiden maiden alhaisia kuluja, sillä kaikissa näissä maissa indeksoinnin osuus on Euroopan keskiarvoa korkeampi, Oldenburg toteaa.
Oldenburgin mukaan indeksoinnin osuus aiheuttaa aktiivisille rahastoille hintapaineita tai kehittyneimmillä rahastomarkkinoilla (joilla indeksoinnin osuus on suurin) myös aktiivisten rahastojen asiakkaat ovat keskimääräistä valveutuneempia kustannusten merkityksestä. ”Kummassakin tapauksessa trendi lienee markkinoiden kehittyessä se, että aktiivisten osakerahastojen hinnat laskevat.”
Indeksisijoittaminen on lisännyt suoramyyntiä välikäsien kautta tapahtuvan myynnin kustannuksella.
”Vielä 30-40 vuotta sitten useimmissa maissa pääosa rahastojen jakelusta tapahtui välikäsien, kuten pankkiiriliikkeiden, henkivakuutusyhtiöiden ja yksityispankkien kautta. Indeksoinnin yleistyessä suoramyynti alkoi yleistyä (indeksirahastolla ei ole varaa maksaa jakelusta). Yhä suurempi osa aktiivisistakin rahastoista myydään suoraan, jolloin merkintä- ja lunastuspalkkioita on yhä harvemmissa rahastoissa”, Oldenburg toteaa.
Mitään nopeaa indeksirahastojen vyöryä on kuitenkin Oldenburgin mielestä turha odottaa.
”Maailman ensimmäinen indeksirahasto lanseerattiin 40 vuotta sitten, eikä indeksointi vieläkään ole saavuttanut dominoivaa jalansijaa missään päin maailmaa, kaikista eduistaan huolimatta. Aktiivisten rahastojen kuolemaa on aivan liian aikaista ruveta ennustamaan.”
Aktiiviset sijoitusrahastot saattavat myös käydä vastaiskuun.
Oldenburgin mukaan aktiivisesti hoidetut sijoitusrahastot saattavat keskittyä tulevaisuudessa enemmän epälikvideihin omaisuusluokkiin, joita on vaikeampi indeksoida. Tällaisia omaisuusluokkia ovat esimerkiksi kiinteistöt, metsät, infrastruktuurikohteet ja listaamattomat yhtiöt.
Sijoitusrahastot saattavat myös pyrkiä tarjoamaan parempaa palvelua, alentaa hintoja tai hyödyntää indeksirahastojen heikkouksia. Aktiivisen rahaston ei tarvitse orjallisesti seurata jonkin indeksin muutoksia eikä kukaan voi arbitroida sitä vastaan, Oldenburg toteaa.
