Talouden trendit

Tässäkö startup-yrittäjyyden kasvun suurimmat jarrut?

Startup-yrityksistä suurin osa säilyy elossa perustamisen jälkeisinä vuosina. Startup-yritysten kasvulle on kuitenkin muutamia esteitä.

Startupeja perustetaan Suomessa noin 4 000–5 000 vuodessa, toteaa Valtioneuvoston kanslia selvityksessään. Startup-yrityksistä 6–7 prosentiia kasvaa merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana. Peräti noin 70 prosenttia startupeista säilyy elossa vähintään viiden vuoden ajan.

Selvityksen mukaan tänä aikana niiden työntekijämäärä on keskimäärin kaksinkertaistunut; kasvu-startupien työllisyys noin viisinkertaistuu samassa ajassa. Startup-yrittäjän perustamishetken kasvuhakuisuus on hänen yrityksensä myöhemmän toteutuneen kasvun tärkein yksittäinen selittäjä. Ilman yrittäjyyden paloa ja kasvun nälkää yrityksen koko harvemmin kasvaa merkittävästi – riippumatta siitä, millaisia mahdollisuuksia toimintaympäristö tarjoaa.

Joka toisella uusyrittäjällä on ollut kuitenkin jonkinlaisia esteitä, hidasteita tai ongelmia yritystä perustettaessa. Merkittävin nimetty tekijä on sekä kasvuhakuisten että kaikkien uusyrittäjien joukossa sääntely ja lainsäädäntö. Etenkin kasvuhakuisilla yrityksillä myös rahoituksen saatavuudessa on ollut ongelmia ja ne ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Aiempaa suuremmaksi kasvun rajoitteeksi on noussut myös kireäksi koettu kilpailutilanne. Työvoiman saatavuuteen tai työvoimakustannuksiin liittyvät kasvun hidasteet eivät ole oleellisesti helpottuneet pitkittyneestä laskusuhdanteesta ja korkeasta työttömyysasteesta huolimatta, mikä puolestaan viittaa työmarkkinoidemme rakenteellisiin haasteisiin.

Selvityksessä havaittiin, että edellytykset yritystoiminnan käynnistämiseen ja kasvattamiseen eivät ole Suomessa merkittävästi heikommat kuin verrokkimaissa. Selkein hidaste yrittäjyyden tiellä on pelko epäonnistumisesta. Lisäksi palkkatyö koetaan yhä houkuttelevampana vaihtoehtona kuin yrittäjäksi ryhtyminen.

Julkinen sektori voi omalta osaltaan edesauttaa startup-yritysten kasvua.

Selvityksen mukaan julkinen sektori voisi esimerkiksi kannustaa bisnesenkelitoimintaa vastaamalla yksityishenkilön tekemään investointiin sijoittamalla saman verran julkista rahaa kuten Hollannissa ja Saksassa tehdään. Käytäntöä ollaan tuomassa myös Tanskaan.

Toinen esimerkki on Ruotsin tapaan myöntää verohelpotusta bisnesenkeleiden tekemiin sijoituksiin. Ensin mainittu tapa todennäköisesti lisäisi ekosysteemiin ja sen yrityksiin sijoitetun rahan määrää. Jälkimmäinen voisi puolestaan kannustaa nykyistä useampia henkilöitä sijoittamaan startup- tai kasvuyrityksiin.

Click to comment

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös