Kovanrahan vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla jo yli ihmisten maksukyvyn, arvioi vuokra-asuntoja tarjoavan A-Kruunun hallituksen puheenjohtaja Hannu Puttonen blogissaan.
Vuokrien nousu on puolestaan johtanut valtion asumistukimenojen kovaan nousuun. ”Voi kysyä, kuinka kauan valtiovaraministeriö hyväksyy tämän kehityksen. Ensimmäiset merkit ovat jo nähtävissä ensi vuoden budjettiesityksessä”, Puttonen toteaa.
Puttosen mukaan asumisen korkea hinta vaikuttaa oleellisesti myös ihmisten palkkavaatimuksiin. ”Jotta ihmiset voivat asua muun muassa pääkaupunkiseudulla, he edellyttävät, että voivat palkallaan rahoittaa asumisensa. Pätkä- ym. työsuhteiden nopeasti lisääntyessä tämä on entistä vaikeampaa.”
Viime vuonna Kela maksoi asumisen tukia – joita ovat yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus – yhteensä 1,7 miljardia euroa. Yleisen asumistuen kustannukset olivat yli puolet näistä kokonaiskustannuksista. Lisäksi asumismenoja korvataan Kelan lisäksi myös kunnan maksaman toimeentulotuen kautta.
Vuokralla asuvista jo peräti 60 prosenttia saa asumistukea. Asumistuen kummallisuuksiin kuuluu, että palkkatuloja sai 64 600 ruokakuntaa eli joka neljäs tukea saava ruokakunta. Palkkatuloja saavien määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 17 000 ruokakunnalla, eli peräti 35 prosentilla.
Pienituloinen ruokakunta voi saada Kelasta yleistä asumistukea asumismenojensa vähentämiseksi. Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt, ja asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti.
Asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä, asunnon sijaintikunta ja bruttokuukausitulojen yhteismäärä. Asumistuki myönnetään yleensä vuodeksi eteenpäin. Jos tulot tai muut olosuhteet muuttuvat vuoden aikana, asumistuki tarkistetaan.
Asumistukimenojen kasvu ei ole ongelma pelkästään valtion menojen kannalta. Se on tuonut ongelmia myös vuokralaisille. Tuet nimittäin nostavat vuokria ja pienten asuntojen hintoja. Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT on arvioinut, että vuoden 2002 asumistukiuudistuksessa jokainen tuen lisäeuro nosti tuensaajan vuokraa 60-70 senttiä enemmän kuin kotitalouksissa, jotka eivät saaneet tukea.
Talous on usein nollansummapelia – jos joku kärsii, yleensä joku hyötyy. Asuntoammattilaisten mukaan tukiautomaatista hyötyvät eniten suurimmat vuokranantajat, joita ovat ruotsalaisomisteinen Sato ja ay-liikkeen omistama VVO.
Asumistukijärjestelmästä on siis tullut ongelmavyyhti jossa on itseään ruokkivan kierteen piirteitä. Nousevat vuokrat nostavat tukimenoja ja tukimenojen kasvu nostaa vuokria.
