Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriötä ovat Suomessa kasvussa. Kelan mukaan taloudellisten ongelmien ja terveyden välillä on yhteys.
Maksuhäiriöisten kuluttajien ennätysmäärä on jälleen kasvanut. Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan syyskuun lopussa sen rekisterissä oli jo 374 200 henkilöä. Maksuhäiriöisten joukko on vuodessa kasvanut lähes viidellä tuhannella ja kesäkuun lopun edellisestä ennätyslukemastakin 2 000 henkilöllä.
Tammi-syyskuussa Asiakastieto rekisteröi kuluttajille yhteensä noin 1,1 miljoonaa maksuhäiriömerkintää, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna. Asiakastiedon maksuhäiriörekisterissä olevilla kuluttajilla on keskimäärin jo 14 merkintää.
Taloudelliset ongelmat keskittyvät pieneen väestöryhmään. Yli 90 prosentilla aikuisista ei ole maksuhäiriömerkintöjä.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantumisaste eli velat suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon, suureni kesäkuussa 2015 ennätykselliseen 123,2 prosenttiin, kun se vuotta aikaisemmin oli 120,5 prosenttia.
Vuonna 2014 kotitalouksia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli 265 000, eli 10 prosenttia kaikista ja 19 prosenttia velallisista talouksista. Vähintään viisinkertaiset velat suhteessa tuloihin oli 63 640 kotitaloudella, eli hieman yli kahdella prosentilla kaikista ja viidellä prosentilla velallisista kotitalouksista.
Kela on tutkinut ylivelkaantumisen yhteyksiä myöhempään krooniseen sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen 15 vuoden seurannassa. Kelan käyttämä ainutlaatuinen rekisteriaineisto sisälsi viimeistään 1990-luvun laman aikana ylivelkaantuneita henkilöitä sekä heille väestörekisteristä poimittuja verrokkeja.
Tutkimustulokset puhuvat selvää kieltään.
Kelan mukaan ylivelkaantuneisuus ennusti vahvasti kroonisten sairauksien alkamista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
”Lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia tarkasteltaessa ylivelkaantuneisuus kasvatti erityisesti diabeteksen ja psykoosien riskiä. Työkyvyttömyyseläkkeissä esiin nousivat erityisesti hermoston sairaudet ja mielenterveyssyyt – etenkin muut mielenterveyden häiriöt kuin masennus”, toteavat Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo blogissaan.
Blomgrenin ja Hiilamon mukaan mielenkiintoinen tulos oli se, että naisilla ylivelkaantumisen yhteys sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen oli vahvempi kuin miehillä.
Tutkijoiden mukaan tulosten perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että ylivelkaantumisella ja terveydentilan heikkenemisellä olisi suora syy–seuraussuhde.
”Ylivelkaantumisen ja terveyden yhteys vaikuttaa todennäköisesti molempiin suuntiin: ylivelkaantumisesta on voinut seurata terveysongelmia, mutta toisaalta juuri terveysongelmat ovat voineet osaltaan johtaa ylivelkaantumiseen.”
Seurannan alussa tutkittavat rajattiin kuitenkin henkilöihin, joilla ei vielä ollut mitään lääkkeiden erityiskorvauksien perusteella mitattua kroonista sairautta tai jotka eivät olleet työkyvyttömyyseläkkeellä.
Tutkijat suosittavat luotonannon sääntelyn lisäystä.
”Viimeaikaiset muutokset lainsäädännössä – muun muassa asuntolainakatto ja kulutusluottojen kuten pikavippien ottamiseen liittyvä sääntely – ovat tähdänneet velkaantumisongelman hillitsemiseen. Ylivelkaantumisen ennalta ehkäisy luotonannon sääntelyn keinoin onkin tärkeää.”
No mikäpä neuvoksi? Mikä olisi, jälleen kerran, paras, inhimillisin ja taloudellisin tapa poistaa ko ongelma?
Tietenkin kaikkien ”ylivelkojen” kuoletus valtion pussista. Tai rajataan nyt aluksi niihin, joilla on eniten lääkekuluja eli oletettavasti kaikkein sairaimpiin.
Tuloksena olisi pienempi sairastavuus = parempi veronmaksukyky jatkossa ja myös pienemmät Kelan korvaamat lääkekulut. Parempi lopputulema sekä yksilön että valtiontalouden kannalta. Huonompi tasa-arvon ja päättäjien poliittisten sitoumusten kannalta, joten se siitäkin ehdotuksesta.
Toisaalta otsikko demonisoi velanoton aivan suotta: Jos kotitaloudella on velkaa kolme kertaa vuositulojen verran, ko talouden haltija nukkuu silti yönsä hyvin – kunhan ymmärtää velkavivun idean: Positiivinen korkoero tekee työtä sijoittajan (kotitalouden) hyväksi, negatiivinen taas vie sairastupaan ja sossun luukulle. Nykyisillä koroilla vs sijoitustuotoilla plus- ja miinusmerkin ero on siinä, lainaatko pankista vai pikavippifirmasta.
”…ylivelkaantumisesta on voinut seurata terveysongelmia, mutta toisaalta juuri terveysongelmat ovat voineet osaltaan johtaa ylivelkaantumiseen.”
-Tai vielä luultavammin niillä ei ole mitään tekemistä keskenään, vaan jokin aivan muu tekijä johtaa sekä sairastumiseen että ylivelkaantumiseen. Arvoisa tutkimustiimi ei aivan pääse irti paradoksista, jossa tutkimuksen aluksi oletetaan se mitä tutkimuksella piti osoittaa.
Onhan poliittisesti oikein ajatella, että sairaudet ja muu kurjuus johtuvat kaikki tuloeroista.
”asuntolainakatto ja kulutusluottojen kuten pikavippien ottamiseen liittyvä sääntely – ovat tähdänneet velkaantumisongelman hillitsemiseen. Ylivelkaantumisen ennalta ehkäisy luotonannon sääntelyn keinoin onkin tärkeää.”
-Tuo taas on pelkkä naiivin idealistinen vetoomus ja asunnonostajan elämän vaikeuttamista. Pankeilla on jo nyt ongelmia, kun mielellään lainaisivat asiakkaille rahaa vakuutta vastan, vaan kun yli-innokas Finanssivalvonta pakottaa ne vaatimaan ”omarahoitusosuuksia” ja ”takaisinmaksusuunnitelmia”. Kyseessä on pelkkä muotovaatimus, jonka pankki ja asiakas yksissä tuumin kahvikupin ääressä kiertävät, jotta FV saa tarvitsemansa ja pankin juristikin on tyytyväinen luottopuolen vapauduttua isoveljen syynistä.
Olet toki oikeassa siinä että korrelaatio ei ole kausaliteetti. Tutkijat kertovat kuitenkin, että ”Pyrimme analyyseissamme kuitenkin mahdollisuuksien mukaan vakioimaan aiemman terveydentilan.” Lisäksi ”Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että ylivelkaantumisella ja terveydentilan heikkenemisellä olisi suora syy–seuraussuhde.”
Nämä syy-seuraussuhteet ovat yhteiskunnallisen tutkimuksen sokea piste. Usein epäkohtien selittäviksi tekijöiksi oletetaan liian heppoisin perustein yhteiskunnallisia syitä, kun syyt saattavat olla esim. juontaa juurensa ihmisten synnynnäisiin eroihin. Esimerkkinä vaikkapa koulutuksen ja sosioekonomisen taustan yhteys. Hakeutuuko koulutukseen varakkaiden ja akateemisesti koulutettujen lapsia siksi, että heitä kannustetaan (henkisesti ja taloudellisesti) opiskeluun, vai siksi että heillä on hyvät geenit (esim. korkea ÄO).
Niinä kesinä joina syödään paljon jäätelöä, hukkuu enemmän ihmisiä. Lisääkö jäätelön syönti siis hukkumisriskiä? Valhe, emävalhe, tilasto.