Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriötä ovat Suomessa kasvussa. Kelan mukaan taloudellisten ongelmien ja terveyden välillä on yhteys.
Maksuhäiriöisten kuluttajien ennätysmäärä on jälleen kasvanut. Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan syyskuun lopussa sen rekisterissä oli jo 374 200 henkilöä. Maksuhäiriöisten joukko on vuodessa kasvanut lähes viidellä tuhannella ja kesäkuun lopun edellisestä ennätyslukemastakin 2 000 henkilöllä.
Tammi-syyskuussa Asiakastieto rekisteröi kuluttajille yhteensä noin 1,1 miljoonaa maksuhäiriömerkintää, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna. Asiakastiedon maksuhäiriörekisterissä olevilla kuluttajilla on keskimäärin jo 14 merkintää.
Taloudelliset ongelmat keskittyvät pieneen väestöryhmään. Yli 90 prosentilla aikuisista ei ole maksuhäiriömerkintöjä.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantumisaste eli velat suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon, suureni kesäkuussa 2015 ennätykselliseen 123,2 prosenttiin, kun se vuotta aikaisemmin oli 120,5 prosenttia.
Vuonna 2014 kotitalouksia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli 265 000, eli 10 prosenttia kaikista ja 19 prosenttia velallisista talouksista. Vähintään viisinkertaiset velat suhteessa tuloihin oli 63 640 kotitaloudella, eli hieman yli kahdella prosentilla kaikista ja viidellä prosentilla velallisista kotitalouksista.
Kela on tutkinut ylivelkaantumisen yhteyksiä myöhempään krooniseen sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen 15 vuoden seurannassa. Kelan käyttämä ainutlaatuinen rekisteriaineisto sisälsi viimeistään 1990-luvun laman aikana ylivelkaantuneita henkilöitä sekä heille väestörekisteristä poimittuja verrokkeja.
Tutkimustulokset puhuvat selvää kieltään.
Kelan mukaan ylivelkaantuneisuus ennusti vahvasti kroonisten sairauksien alkamista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
”Lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia tarkasteltaessa ylivelkaantuneisuus kasvatti erityisesti diabeteksen ja psykoosien riskiä. Työkyvyttömyyseläkkeissä esiin nousivat erityisesti hermoston sairaudet ja mielenterveyssyyt – etenkin muut mielenterveyden häiriöt kuin masennus”, toteavat Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo blogissaan.
Blomgrenin ja Hiilamon mukaan mielenkiintoinen tulos oli se, että naisilla ylivelkaantumisen yhteys sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen oli vahvempi kuin miehillä.
Tutkijoiden mukaan tulosten perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että ylivelkaantumisella ja terveydentilan heikkenemisellä olisi suora syy–seuraussuhde.
”Ylivelkaantumisen ja terveyden yhteys vaikuttaa todennäköisesti molempiin suuntiin: ylivelkaantumisesta on voinut seurata terveysongelmia, mutta toisaalta juuri terveysongelmat ovat voineet osaltaan johtaa ylivelkaantumiseen.”
Seurannan alussa tutkittavat rajattiin kuitenkin henkilöihin, joilla ei vielä ollut mitään lääkkeiden erityiskorvauksien perusteella mitattua kroonista sairautta tai jotka eivät olleet työkyvyttömyyseläkkeellä.
Tutkijat suosittavat luotonannon sääntelyn lisäystä.
”Viimeaikaiset muutokset lainsäädännössä – muun muassa asuntolainakatto ja kulutusluottojen kuten pikavippien ottamiseen liittyvä sääntely – ovat tähdänneet velkaantumisongelman hillitsemiseen. Ylivelkaantumisen ennalta ehkäisy luotonannon sääntelyn keinoin onkin tärkeää.”
Lue myös nämä
