Hinnanerosopimus tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden kaupankäyntiin useilla hyödyke- ja osakemarkkinoilla pienillä pääomilla. Sijoittajan on kuitenkin tunnettava tuotteen riskit.
Hinnanerosopimus eli CFD (contract for difference) tarjoaa sijoittajille kaikki tietyn osakkeen, indeksin tai hyödykkeen omistamisen hyödyt ilman, että heidän on omistettava itse kohde-etuutena toimivaa rahoitusvälinettä. Se mahdollistaa edullisen, velkavipupohjaisen ja välittömästi suoritettavan hinnanerolla käytävän kaupan useilla hyödyke- ja osakemarkkinoilla.
Asiakas solmii hinnanerosopimuksen sovitulla hinnalla. Kun sopimus suljetaan, sijoittaja saa tai maksaa erotuksen, joka on sulkemishetkellä voimassa olevan ja sopimuksen tekohetkellä voimassa olleen hinnanerosopimuksen ja/tai kohde-etuuden hinnan välillä.
Jos ero on positiivinen, hinnanerosopimuksen tarjoaja maksaa sijoittajalle. Jos ero on negatiivinen, maksaa sijoittaja hinnanerosopimuksen tarjoajalle. Tästä johtuu nimitys ”hinnanerosopimus” eli CFD.
CFD-kauppa toimii esimerkiksi seuraavasti:
Sen sijaan, että asiakas ostaisi 1 000 Googlen tai Facebookin osaketta tai kultaosaketta pörssivälittäjältä, hän voi ostaa kyseistä omaisuutta 1 000 CFD:n arvosta. Jos kohteen hinta putoaa kymmenen dollaria, CFD-asiakas menettää 10 000 dollaria. Jos hinta taas nousee kymmenellä dollarilla, asiakas voittaa 10 000 dollaria, jonka hän olisi voittanut myös ostamalla arvopaperipörssistä kyseisen kohteen varsinaisia osakkeita.
Hinnanerosopimus on ”ostajan” ja ”myyjän” välinen sopimus kohde-etuuden (kuten osakkeiden, valuutan, hyödykkeiden tai indeksin) sen hetkisen hinnan ja sopimuksen sulkemishetkellä voimassa olevan hinnan välisen erotuksen vaihtamisesta.
Hinnanerosopimuksen kohde-etuutta ei koskaan tosi-asiassa osteta tai omisteta. Kyse on siis johdannaistuotteesta.
Hinnanerosopimusten vipuvaikutus
Hinnanerosopimukset ovat myös viputuotteita. Niillä tarjotaan osuuksia markkinoilla siten, että ne edellyttävät vain pientä marginaalia eli vakuutta kaupan kokonaisarvosta. Näin sijoittajat voivat hyödyntää kohde-etuuden hintojen nousun (”pitkät positiot”) tai hintojen laskun (”lyhyet positiot”).
Esimerkiksi:
Jos osakkeen hinta on tällä hetkellä 10 euroa ja sijoittaja ostaa niitä ostetaan 300 kappaletta, kauppahinnaksi muodostuu 3000 euroa. CFD-välittäjän asettama vakuusvaatimus on 5 prosenttia, jolloin sijoittaja voi toteuttaa CFD kaupan 150 eurolla (5% x 3000).
Vipuvaikutus tarkoittaa myös sitä, että vipuvaikutuksen ollessa vaikkapa 1:20, kohteen arvon muuttuessa esimerkiksi yhden prosentin CFD:n arvo muuttuu 20 prosenttia.
Sijoittajan on syytä ymmärtää mitä vipu tarkoittaa tuoton ja riskin kannalta. Vipu tarjoaa mahdollisuuden koviin vivutettuihin sijoitetun pääoman tuottoprosentteihin. Kolikolla on kuitenkin toinen puoli. Vivun tuoma tuottomahdollisuus tarkoittaa myös isompaa riskiä. Mitä suurempi vipu, sitä suuremmat riskit.
Kenelle sopii?
CFD- eli hinnanerosopimukset (contract for difference) kattavat melkein minkä tahansa rahoitusvälineen vivutetun kaupankäynnin pitkällä tai lyhyellä positiolla. Ne mahdollistavat edullisen, velkavipupohjaisen ja välittömästi suoritettavan hinnanerolla käytävän kaupan useilla hyödyke- ja osakemarkkinoilla.
CFD-kaupassa voi lisäksi tehdä voittoa markkinoiden suunnasta riippumatta.
Jos sijoittaja uskoo markkinoiden laskevan, hänen kannattaa myydä lyhyeksi (ja sulkea positio myöhemmin myymällä). Jos sijoittaja taas uskoo hintojen nousevan, voi myydä pitkäksi (ja sulkea position myöhemmin ostamalla). Ostohintaa korkeammalla tai alhaisemmalla hinnalla myyminen tuottaa luonnollisesti voittoa tai tappiota.
Hinnanerosopimukset tarjoavat piensijoittajille myös väylän mitä moninaisimpiin omaisuuslajeihin ja markkinoihin. Välittäjät tarjoavat CFD-sopimuksia esimerkiksi useiden osakemarkkinoiden osakeindekseihin, osakkeisiin, raaka-aineisiin ja valuuttoihin.
Sijoittajan on kuitenkin tunnettava hinnanerosopimusten riskit.
Esimerkiksi lyhyeksi myynti edellyttää, että sijoittajalla tulee olla kirkas näkemys sijoituskohteen ja markkinoiden käyttäytymisestä.
Lisäksi sijoittajan on tietenkin myös syytä tuntea CFD:n kaupankäyntimarkkinat ja niiden hinnanmuodostus. Lisäksi tappioiden kattamiseen on oltava varaa, vaikka vipuvaikutus mahdollistaakin kaupankäynnin pienillä pääomilla.
Huomioi riskit, kulut ja verotus
Hinnanerosopimuksiin ja erityisesti korkean vivun hinnanerosopimuksiin liittyy hyvin suuri riski – mitä korkeampi on hinnanerosopimuksen vipu, sitä suurempi on riski.
CFD-välittäjät eivät yleensä peri erillisiä välityspalkkioita position avaamisesta tai sulkemisesta, joten asiakkaan kannalta ei ole väliä millä markkinoilla käy kauppaa. Näinhän ei ole tilanne esimerkiksi suorissa osakesijoituksissa, joissa kaupankäyntikulut ovat yleensä kotimaassa selkeästi halvemmat kuin eksoottisilla markkinoilla.
Välittäjä ottaa tietenkin tässäkin omansa. Välittäjä saa provisionsa pörssimarkkinoita suuremmasta osto -ja myyntihinnan välisestä erotuksesta eli spreadista. Jos esimerkiksi osakkeen hinta on 20 euroa, CFD-välittäjä todennäköisesti tarjoaa hieman alhaisempaa hintaa, esimerkiksi 19,80 euroa.
CFD-sijoittamista harkitsevan sijoittajan on syytä ymmärtää myös näiden tuotteiden verotus.
CFD-sopimuksen positiivisesta hinnanerosta saatu tulo on tuloverolain mukaan toimitettavassa verotuksessa veronalaista pääomatuloa. Negatiivisesta hinnanerosta koituva meno ei kuitenkaan ole vähennyskelpoinen tuloverolain mukaan toimitettavassa verotuksessa. Jos CFD-kauppaa käydään yrityksen kautta, voi yritys vähentää tappiot verotettavasta tuloksestaan.
Markets.com tarjoaa monipuolisen mahdollisuuden CFD-kaupankäyntiin eri markkinoilla ja eri omaisuuslajeilla.
Tiedoksi lukijoille: Artikkeli sisältää SalkunRakentajan markkinointikumppanin sivuille linkkejä, joiden perusteella SalkunRakentaja-sivusto voi saada korvauksia.
miten ihmeessä CFD-kaupankäyntiä voi tehdä voitollisesti jos voitoista menee verot mutta tappioita ei saa vähentää ? eikö tämä tarkoita että oma edge pitää olla vähintään veron verran (30%+) jotta homman saa kannattavaksi ?
Vaikka CFD-kaupankäyntiä mainostetaan piensijoittajille, kannattaa piensijoittajan pysyä niistä kaukana. CFD-kaupankäynti on verotuksen vuoksi järkevää käytännössä ainoastaan sijoitusyhtiön kautta tehtynä. Yritys voi vähentää hinnanerosopimuksista syntyvät tappiot verotuksessaan, yksityissijoittaja ei.
”Yritys voi vähentää hinnanerosopimuksista syntyvät tappiot verotuksessaan, yksityissijoittaja ei.”
Onko jollakulla oikeasti kokemusta siitä, että verottaja on menetellyt yritysten osalta näin?