Wessmanin mukaan ekonomistien piirissä vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että oman valuutan avulla voitaisiin kilpailukykyä palauttaa ripeämmin kuin yhteisvaluutta euron avulla.
”Eurokriisillä on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus maamme talouskehitykseen, jolta ei olisi voitu välttää jättäytymällä eurosta pois. Jos otetaan tämä euron aiheuttama hyvinvointitappio mukaan laskuun, on vaikeampi päätyä siihen, että eurosta on ollut nettomääräisesti hyötyä”, Wessman kirjoittaa blogissaan.
Eurosta on ollut myös hyötyä. Wessmanin mukaan kulut ovat vähentyneet kaupankäynnissä euroalueen sisällä. Lisäksi valuuttakurssiriskin poistuminen on myös luonut vakautta euroalueella kauppaa käyville yrityksille ja tältä osin kannustanut investointeja.
Hyödyt kaupankäyntikulujen vähenemisestä tuskin ovat kuitenkaan kovin merkittäviä, Wessman toteaa.
Oma valuutta ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia, ekonomisti tähdentää.
”Suurin osa niistä tekijöistä jotka ovat Suomen viime vuosien heikon talouskehityksen taustalla (esimerkiksi Nokian ongelmien myötä heikentynyt tuottavuus, väestön ikääntyminen) ei olisi voi korjata valuuttakurssimuutoksilla.” Tästä syystä eurojäsenyyden kustannukset Suomelle ovat toistaiseksi myös olleet suhteellisen pieniä.
Merkitystä on tietenkin myös sillä, millaista talouspolitiikkaa Suomessa olisi harjoitettu, jos markka olisi yhä käytössä. Osa ekonomisteista väittää Suomen harjoittaneen euroaikana kurinalaisempaa talouspolitiikkaa kuin mitä se olisi tehnyt oman valuutan oloissa.
Wessman ei kuitenkaan ole ole kovin vakuuttunut euron ryhdittävästä vaikutuksesta. ”Suomessa ei julkista taloutta koskaan ole hoidettu kovin leväperäisesti (verrattuna esimerkiksi useimpiin euromaihin) ja sitoutuminen inflaatiotavoitteeseen oli jo vahva markan kellutuksen jälkeen 90-luvulla ennen päätöstä euroon liittymisestä.”
