”Vuodesta toiseen kaatuvia kuntia on vaivannut krooninen väestökato, kuntiin jääneen väestön ikääntyminen ja keskivertoa heikompi kuntatalous. Kuntalaisten peruspalvelut ovat uhattuina”, SK toimittaja Eeva-Liisa Hynynen toteaa artikkelissaan.
Vaikeuksissa kieriskelevät kunnat sijaitsevat syrjässä kasvukaupungeista. Sinnittelijöitä löytyy silti kaikista maakunnista pois lukien Kanta-Häme. ”Kyse ei siis ole yksinomaan Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäkuntien ongelmasta”, Hynynen toteaa.
Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä tutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro arvioivat viisi vuotta sitten, että ellei ihmeitä tapahdu, huomattava osa aineiston esiin nostamista kunnista katoaa kartalta runsaassa vuosikymmenessä, jos kuntien tehtävät säilyvät ennallaan.
Viiden viime vuoden aikana Aron ja Laesterän aineiston yli 60 kunnan joukosta poistui kuntaliitosten kautta vain neljä kuntaa.
Valtiotieteen tohtori Timo Aro näyttää Twitterissä graafikan avulla kuinka iso osa Suomen kunnista on ”valtio-osuusriippuvaisia”. Erityisesti iso osa Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen pienistä kunnista saa yli 50 prosenttia kuntansa verorahoituksesta valtionosuuksina.
Kaksi kiusallista karttaa: valtionosuudet ja ”valtionosuustukiriippuvuus” kunnittain #alueet #kunnat #alueuudistus #sote #kuntatalous pic.twitter.com/CJlDEfVNNk
— Timo Aro (@timoaro) 5. tammikuuta 2017
Suomen keskustan Lapin vaalipiirin kansanedustaja Mikko Kärnä kritisoi valtionosuuksien nostamista tikun nokkaan.
”Virsi on sama vuodesta toiseen: autuus asuu kaupunkiseuduilla ja etelä elättää pohjoista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa”, Kärnä kirjoittaa blogissaan.
”Ensinnäkin on syytä muistuttaa, että valtionosuudet eivät ole almuja. Ne ovat valtion kunnille maksama korvaus niistä palveluista, joiden järjestämisen valtio on kunnille lakisääteisesti osoittanut. On aivan selvää, että tiheämpään asutuilla seuduilla palveluiden järjestäminen tulee asukasta kohden mitattuna edullisemmaksi kuin syrjäseuduilla. Palvelutasokin on yleensä parempi: esimerkiksi helsinkiläislapset eivät joudu koskaan istumaan yli 100 kilometriä päivässä kouluauton kyydissä eikä asiointimatka sairaalaan ole satoja kilometrejä. Me pohjoisessa kuitenkin hyväksymme tämän osana elämäämme täällä”, Kärnä kirjoittaa.
Kansanedustajan mukaan järjestelmämme kansantaloudellista järkevyyttä halutaan usein virheellisesti tarkastella ainoastaan valtionosuuksien ja sen tasausjärjestelmän kautta.
Kärnän mukaan usein keskustelussa unohtuu, missä arvonlisäys luodaan.
Paljonko kaupunkiseudut hyötyvät sinne keskitetystä valtionhallinnosta tai yritysten pääkonttoreista, joiden toiminta perustuu kuitenkin muualla tapahtuvaan arvonlisäykseen, Kärnä kysyy.
”Vaikka Valion pääkonttori sijaitsee Helsingissä, maitotilat eivät sijaitse. Samoin Outokumpu ei kaiva yhtään mineraaleja Espoosta, eikä Metsähallitus hakkaa kuutiotakaan puuta Vantaalta, jossa sen pääkonttori sijaitsee. Autuaasti myös unohdetaan, että valtio panostaa varsin paljon rahaa myös pääkaupunkiseudun kehittämiseen ja euromääräisesti suurimman valtionosuuspotin korjaa Uusimaa. Nämä rahat kerätään aivan kaikilta veronmaksajilta.”
