Jos olet rahastosijoittaja, valitse kahdesta rahastosta halvempi ja tinkaa varsinkin merkintäpalkkio pois. Jos olet aktiivinen kaupankävijä, valitse halvin osakevälittäjä.
Ajattelemme, että rahat ovat siten hyvissä käsissä. Hyvästä tuotteesta kannattaa maksaa, koska se antaa konkreettista hyötyä. Se kestää ehkä pidempään, sillä on paremmat ominaisuudet ja se tuntuu paremmalta. Hyvä asianajaja puolestaan on kuin hyvä gladiaattori, se voittaa ottelun puolestasi. Sijoituspalvelut ovat kuitenkin eri juttu. Sijoittamisen ensisijainen tarkoitus (tiettyä viihdeaspektia lukuun ottamatta) on tuottaa enemmän omaisuutta. Siinä kulut syövät tuottoa.
Markkinat ovat yhtä kuin me
Alla olevassa esimerkissä (John C. Boglen kirjasta) katkoviivalla on merkitty markkinoiden pitkän aikavälin keskimääräinen vuotuinen tuotto. Sinisellä käyrällä on kuvattu kaikki kyseisillä markkinoilla ja aikajaksolla olleiden sijoittajien saamat bruttotuotot suhteessa markkinoiden keskituottoon. Eli useimmat (sininen käyrä on korkeimmillaan) ovat saaneet sijoituksillensa saman, tai lähes saman, tuoton kun markkinat keskimäärin. Kuvaajassa huomattavasti harvempi (käyrä laskee oikealle ja vasemmalle) on saanut sijoituksillensa prosenttiyksikön verran huonompaa/ parempaa keskimääräistä vuotuista tuottoa ja vielä harvemmalla tuotto on poikennut markkinoiden keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta kahden prosenttiyksikön verran.
Ennen erinäisiä kuluja todellisuus tosiaan näyttää tältä, koska esimerkiksi osakemarkkinoiden olemassaolo ei itsessään tuota mitään. Kaikki eivät voi voittaa suhteessa markkinoiden keskimääräiseen tuottoon. Se on nollasummapeliä. Jos joku on tehnyt hyvän kaupan, jonkun toisen on ollut pakko tehdä huono kauppa. Näin ollen ”puntit” jakautuvat aina tasan niiden kesken, jotka ovat saaneet parempaa ja huonompaa tuottoa kuin markkinat keskimäärin. Kaikki sijoittajat voivat toki keskimäärin saada positiivista tai negatiivista tuottoa. Jos markkinat esimerkiksi nousevat vuoden aikana 20 prosenttia, suurin osa sijoittajista on saanut positiivista tuottoa. Mutta kaikki eivät voi keskimäärin olla parempia kuin kaikki muut.
Gordon Gekkoa lainatakseni: ”It’s not a question of enough, pal. It’s a zero-sum game. Somebody wins, somebody loses. Money itself isn’t lost or made, it’s simply, uh, transferred from one perception to another. Like magic.”
Mitä merkitystä tällaisella huomiolla sitten on?
Jos esimerkkiin lisätään sijoittajien maksamat kulut, koko perinteisen kirkonkellon muotoinen, sijoittajista koostuva, jakauma siirtyy vasemmalle (katso kuvaaja alla). Nyt puntit eivät enää olekaan tasan. Enemmistö sijoittajista häviää markkinoiden keskimääräiselle tuotolle kun sijoitukseen liittyvät kulut lisätään esimerkkiin. Prosentin vuotuiset kulut siirtävät kirkonkelloa prosentin edestä vasemmalle. Mitä korkeammat keskimääräiset kulut, sitä kauemmas sijoittajien tuottojakauma siirtyy markkinatuotosta. Kulut syövät tuottoa.
Sijoittajan kulut saattavat helposti nousta kahteen prosenttiin vuodessa. Ja kulujen vaikutus kasvaa korkoa korolle. Jos osakemarkkinoiden keskimääräinen vuotuinen tuotto on 7,5 prosenttia (esimerkiksi Jeremy Siegel arvioi viimeisen 200 vuoden vuotuisen osakemarkkinatuoton seitsemään prosenttiin), kahden prosentin vuotuiset kulut syövät kymmenessä vuodessa kolmanneksen tuotoista. Saat siis vain 71 prosentin nettotuoton, kuluttoman 106 prosentin tuoton sijaan. Kolmenkymmenen vuoden eläkesijoituksessa kulut ovat jo syöneet puolet sinulle kuuluvasta tuotosta.
Mitä asialle sitten voi tehdä?
Sijoitat sitten millä tyylillä tahansa, sinun kannattaa minimoida kulut. Pienikin säästö merkitsee paljon pitkässä juoksussa. Jos olet rahastosijoittaja, valitse kahdesta rahastosta halvempi ja tinkaa varsinkin merkintäpalkkio pois. Jos olet aktiivinen kaupankävijä, valitse halvin osakevälittäjä. Mikäli rakastat yhtiöiden tilinpäätöksiä, lue ne vielä kertaalleen ja tee sijoituspäätöksiä vieläkin harvemmin. Turha kaupankäynti synnyttää vain kuluja ja syö sijoitustyylisi tuotot. Jos pidät strukturoiduista tuotteista, kuten esimerkiksi indeksilainoista, tee sellainen itse. Älä maksa korkeita vuotuisia piilokuluja (ESMAn raportti, s.21-22) jollekin pankille, vaan sijoita pääomasi riskittömään korkotuotteeseen ja osta sen tuotolla indeksin osto-optioita.
Ei sijoituskuluissa säästäminen sen vaikeampaa ole. Jostain syystä monet ammattilaiset vain haluavat sinun kuvittelevan, että menestyksekäs sijoittaminen on vaikeata, ja siksi kallista.
Artikkeli on alun perin julkaistu Nordnetin Nordnetblogissa 16.2.2017.
Artikkeli sisältää SalkunRakentajan markkinointikumppanin sivuille linkkejä, joiden perusteella SalkunRakentaja-sivusto voi saada korvauksia.
Sijoita Nordnetin superrahastoon!
Nordnet Superrahasto Suomi on markkinoiden ensimmäinen, aivan uusi ja täysin kuluton indeksirahasto. Rahasto seuraa OMXH25-indeksiä, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä.
• merkintä- ja lunastuspalkkio 0 €
• hallinnointipalkkio 0 €
• säilytys 0 €
