Passiivinen rahasto säästää enemmänkin kuin pitkän pennin

Aktiivinen salkunhoito ei takaa vertailuindeksin ylittäviä tuottoja. Sen sijaan rahaston kuluilla on yllättävänkin suurin merkitys sijoitusvarallisuuden kertymiseen.
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja, sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Akateemisen sijoitustutkimuksen viesti ei voisi olla selvempi: osakepoiminta ja aktiivinen salkunhoito ei kannata. Maailmalta löytyy läjäpäin tutkimuksia jotka osoittavat, etteivät aktiiviset rahastot tarjoa lisäarvoa verrattuna passiiviseen indeksisijoittamiseen.

Itseasiassa passiiviset indeksirahastot ja ETF:t voittavat aktiiviset rahastot yhdestä yksinkertaisesta syystä: kulurakenteen vuoksi.

Aktiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen kulut ovat moninaisia. Rahasto-osuuksien merkinnästä ja lunastuksesta peritään yleensä maksu, ja lisäksi peritään hallinnointi- ja säilytysmaksuja sekä mahdollisia arvopaperinvälittäjille suoritettavia välityspalkkioita.

Asiakas maksaa osan maksuista erillisinä ja osa vähennetään suoraan rahaston arvosta. Merkintä- ja lunastusmaksut ovat erikseen maksettavista maksuista merkittävimpiä. Suoraan rahaston arvosta veloitettavista maksuista merkittävimmät ovat hallinnointi- ja säilytyspalkkiot.

Rahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö veloittaa rahaston hoitamisesta kiinteän hallinnointipalkkion sijoitusrahaston varoista. Hallinnointipalkkio määritetään vuosittaisena prosenttiosuutena koko sijoitusrahaston arvosta.

Kauppalehden mukaan keskimääräinen kulutaso Suomi-rahastoissa on 1,56 prosenttia. Aktiivisten Suomi-rahastojen keskimääräinen kulutaso on 1,67 prosenttia ja passiivisten Suomi-rahastojen juoksevat kulut ovat 0,4 prosenttia.

Seligsonin Suomi-indeksirahaston kulutaso on 0,45 prosenttia. Passiivisten indeksirahastojen huokein on Nordnetin Suomi-Superrahasto, jonka kulutaso on pyöreät nolla.

Kulut saattavat hämätä rahastosijoittajaa. Prosenttiluvut ja niiden erot vaikuttavat pieniltä.

Pieni laskuharjoitus osoittaa kuitenkin, että pienistä puroista syntyy vuosien saatossa isoja rahallisia eroja eri rahastojen kulujen jälkeisissä tuotoissa.

Alla olevassa taulukossa on laskettu keskimääräisen aktiivisen rahaston, keskimääräisen passiivisen rahaston ja täysin kuluttoman Nordnetin Superrahaston pääoman kertyminen vuosien saatossa.

Aktiivinen rahastoPassiivinen rahastoNordnet Superrahasto
PääomaTuotto eurPääomaTuotto eurPääomaTuotto eur
100 0003 330100 0004 600100 0005 000
103 3303 441104 6004 753105 0005 230
106 7713 555109 3534 911110 2305 468
110 3263 674114 2655 075115 6985 713
114 0003 796119 3405 244121 4115 967
117 7963 923124 5845 419127 3786 229
121 7194 053130 0025 599133 6076 500
125 7724 188135 6015 786140 1076 780
129 9614 328141 3875 978146 8877 069
134 2884 472147 3656 177153 9577 368
Erotus:
Passiivinen vs. Aktiivinen13 077 eur
Superrahasto vs. Aktiivinen19 668 eur

 

Laskelmassa tuotot on laskettu keskimääräisellä viiden prosentin tuotolla ja siitä on vähennetty vuosittaisten rahastokulujen osuus. Laskelmassa lähtöpääoma on 100 000 euroa.

Keskimääräinen passiivinen rahasto kasvattaa pääomaa 10 vuoden aikana yli 13 000 enemmän kuin aktiivinen rahasto. Nordnetin Superrahasto tuottaa vastaavasti lähes 19 700 euroa enemmän kuin keskimääräinen aktiivinen sijoitusrahasto.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
kerrostalot kaupunki rakentaminen Helsinki asunnot asuntomarkkinat

Ekonomisti: Käynnissä on kaupungistumisen uusi aalto

Seuraava artikkeli
Marine Le Pen Ranska politiikka euroalue talous

Marine Le Pen lisää sijoittajien pelkoja