Akateemisen sijoitustutkimuksen viesti ei voisi olla selvempi: osakepoiminta ja aktiivinen salkunhoito ei kannata. Maailmalta löytyy läjäpäin tutkimuksia jotka osoittavat, etteivät aktiiviset rahastot tarjoa lisäarvoa verrattuna passiiviseen indeksisijoittamiseen.
Itseasiassa passiiviset indeksirahastot ja ETF:t voittavat aktiiviset rahastot yhdestä yksinkertaisesta syystä: kulurakenteen vuoksi.
Aktiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen kulut ovat moninaisia. Rahasto-osuuksien merkinnästä ja lunastuksesta peritään yleensä maksu, ja lisäksi peritään hallinnointi- ja säilytysmaksuja sekä mahdollisia arvopaperinvälittäjille suoritettavia välityspalkkioita.
Asiakas maksaa osan maksuista erillisinä ja osa vähennetään suoraan rahaston arvosta. Merkintä- ja lunastusmaksut ovat erikseen maksettavista maksuista merkittävimpiä. Suoraan rahaston arvosta veloitettavista maksuista merkittävimmät ovat hallinnointi- ja säilytyspalkkiot.
Rahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö veloittaa rahaston hoitamisesta kiinteän hallinnointipalkkion sijoitusrahaston varoista. Hallinnointipalkkio määritetään vuosittaisena prosenttiosuutena koko sijoitusrahaston arvosta.
Kauppalehden mukaan keskimääräinen kulutaso Suomi-rahastoissa on 1,56 prosenttia. Aktiivisten Suomi-rahastojen keskimääräinen kulutaso on 1,67 prosenttia ja passiivisten Suomi-rahastojen juoksevat kulut ovat 0,4 prosenttia.
Seligsonin Suomi-indeksirahaston kulutaso on 0,45 prosenttia. Passiivisten indeksirahastojen huokein on Nordnetin Suomi-Superrahasto, jonka kulutaso on pyöreät nolla.
Kulut saattavat hämätä rahastosijoittajaa. Prosenttiluvut ja niiden erot vaikuttavat pieniltä.
Pieni laskuharjoitus osoittaa kuitenkin, että pienistä puroista syntyy vuosien saatossa isoja rahallisia eroja eri rahastojen kulujen jälkeisissä tuotoissa.
Alla olevassa taulukossa on laskettu keskimääräisen aktiivisen rahaston, keskimääräisen passiivisen rahaston ja täysin kuluttoman Nordnetin Superrahaston pääoman kertyminen vuosien saatossa.
Aktiivinen rahasto | Passiivinen rahasto | Nordnet Superrahasto | |||
Pääoma | Tuotto eur | Pääoma | Tuotto eur | Pääoma | Tuotto eur |
100 000 | 3 330 | 100 000 | 4 600 | 100 000 | 5 000 |
103 330 | 3 441 | 104 600 | 4 753 | 105 000 | 5 230 |
106 771 | 3 555 | 109 353 | 4 911 | 110 230 | 5 468 |
110 326 | 3 674 | 114 265 | 5 075 | 115 698 | 5 713 |
114 000 | 3 796 | 119 340 | 5 244 | 121 411 | 5 967 |
117 796 | 3 923 | 124 584 | 5 419 | 127 378 | 6 229 |
121 719 | 4 053 | 130 002 | 5 599 | 133 607 | 6 500 |
125 772 | 4 188 | 135 601 | 5 786 | 140 107 | 6 780 |
129 961 | 4 328 | 141 387 | 5 978 | 146 887 | 7 069 |
134 288 | 4 472 | 147 365 | 6 177 | 153 957 | 7 368 |
Erotus: | |||||
Passiivinen vs. Aktiivinen | 13 077 eur | ||||
Superrahasto vs. Aktiivinen | 19 668 eur |
Laskelmassa tuotot on laskettu keskimääräisellä viiden prosentin tuotolla ja siitä on vähennetty vuosittaisten rahastokulujen osuus. Laskelmassa lähtöpääoma on 100 000 euroa.
Keskimääräinen passiivinen rahasto kasvattaa pääomaa 10 vuoden aikana yli 13 000 enemmän kuin aktiivinen rahasto. Nordnetin Superrahasto tuottaa vastaavasti lähes 19 700 euroa enemmän kuin keskimääräinen aktiivinen sijoitusrahasto.