Miten tämä on mahdollista? Ekonomisti: Suomea uhkaa työvoimapula

Työikäisen väestön supistuminen kaventaa talouden kasvuvaraa, ja pitkäaikaistyöttömien kasvava määrä ruokkii huolia kasautuneesta syrjäytyneiden joukosta.

Suomen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 9,2 prosenttia, kun se vuosi sitten tammikuussa oli 9,3 prosenttia.

Työttömyyden laskua ruokkii talouskasvu. Viime vuonna heikkokin talouskasvu paransi työllisyystilannetta. Itsenäisen ekonomistin, Roger Wessmanin mukaan työttömyys laski viime vuonna 0,5 prosenttiyksikköä vaikka talouden kasvu viime vuonna näyttää olleen vain noin 1,5 prosenttia.

”Työttömyyden lasku on toki sinällään positiivinen uutinen. Se kuitenkin samalla viestii, että viime vuodenkin vaisu kasvu olisi ollut kestämättömän vahvaa”, Wessman toteaa.

Jo nyt on hajanaisia merkkejä ammattityövoiman puutteesta.

Kasvavia huolia ammattityövoimaan puutteesta näkyy ekonomistin mukaan EK:n suhdannebarometrissä. Vaikkakin ongelma näyttää kuitenkin vielä rajoittuvan muutamalle yksittäiselle alalle. Suhdannebarometrin mukaan rekrytointivaikeudet ovat säilyneet ennallaan – rakentamisessa ja eräillä palvelualoilla ne ovat merkittäviä, teollisuudessa selvästi vähäisempiä.

Wessmanin mukaan huolta on myös siitä, että yhä suurempi osa työttömistä olisi pysyvästi syrjäytynyt työmarkkinoista, kun pitkäaikaistyöttömien määrä on nyt selkeästi korkeampi kuin 10 vuotta sitten.  ”On kuitenkin syytä muista, että osa tästä noususta heijastaa sitä, että aikaisemmin työttömyyseläkkeellä puhdistettiin kortistosta vaikeasti työllistettäviä iäkkäitä työntekijöitä”, ekonomisti toteaa.

Wessmanin mukaan lähivuosina on pikemmin syytä olettaa, että työvoiman kasvu kiihtyisi, jos talouden kasvu jatkaa piristymistään. Tyypillisesti työvoiman kasvu seuraa työllisyyden kehitystä, sillä osa uusista työpaikoista täytetään työntekijöillä, joita houkutellaan työvoiman ulkopuolelta.

”Työvoiman kasvun kiihtyminen antaisi jonkun verran vielä lisää tilaa talouden kasvulle, ennen kun työvoiman puute iskisi jarrut päälle”, ekonomisti ennustaa.

Työvoimapula saattaa siis realisoitua vaikka työttömyys pysyisi korkeana. Uudet työpaikat edellyttävät sellaista osaamista, jota osasta työttömien joukosta ei löydy. Uusista työpaikoista iso osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla, jonne läheskään kaikki maakuntien työttömät eivät ole valmiita muuttamaan.