Korkosijoitukset saivat kylmää kyytiä viime vuoden lopulla, kun korot nousivat Yhdysvalloissa. ”Donald Trumpin voitto presidentinvaaleissa kohensi taloususkoa kertaheitolla, minkä seurauksena korot nousivat yhdessä hujauksessa 0,5 %-yksikköä”, toteaa Nordea viikkokatsauksessaan.
Yhdysvaltain talousluvut ovat olleet hyviä ja tilanne työmarkkinoilla on kehittynyt suotuisasti, joten markkinoilla laskeskellaan nyt Nordean mukaan kuumeisesti, että alkaako Fedillä olla koossa ainekset korottaa arviotaan rahapolitiikan kiristystahdista.
Markkinoilla korkojen nousuun uskotaan.
”Tällä hetkellä niin sijoittajat kuin keskuspankkikin odottavat 2‐3 koronnostoa tälle vuodelle”, pankki toteaa. Toisaalta rahoitusolosuhteet ovat kiristyneet, kun markkinakorot ovat nousseet ja Yhdysvaltain dollarin ulkoinen arvo on vahvistunut.
”Tämä kiristyminen toimii luonnollisena vakauttajana, ja ottaa enimmät puhdit pois taloudesta ilman keskuspankin rahapoliittisen jarrun lisäämistä.”
Entä miltä näyttää tilanne vanhalla mantereella?
Korot ovat kehittyneet euroalueella eri suuntaan kuin Yhdysvalloissa. Nordean mukaan euroalueen korot nousivat loppuvuodesta Yhdysvaltain vanavedessä, mutta korkojen taso vanhalla mantereella on edelleen erittäin alhainen.
Tämän seurauksena Yhdysvaltain ja Saksan välillä vallitsee historiallisen suuri korkoero. Ero on noussut jo noin kahteen prosenttiyksikköön 10 vuoden velkakirjoissa.
Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on edelleen hyvin elvyttävää, Nordea muistuttaa. Eikä rahapolitiikan kiristymisestä ole merkkejä ainakaan lyhyellä aikavälillä.
”Inflaatio on hieman noussut energian hintojen noustua, mutta valuuttaunionin alueella energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio (0,9 %) on edelleen selvästi EKP:n 2 %:n tavoitetason alapuolella.”
Tästä johtuen sijoittajat odottavat EKP:n rahapolitiikan pysyvän muuttumattomana tämän viikon korkokokouksessa, Nordea toteaa.
