Juha Sipilän hallituksen keskeisin päätös on Sote- eli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Tulevaisuudessa kuntien sijaan 18 maakuntaa vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista.
Uudistuksen neljä keskeistä tavoitetta ovat olleet perusterveydenhuollon eli terveyskeskusten ja sosiaalipalveluiden vahvistaminen, peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, ja kustannusten hillitseminen.
Lisäksi uudistuksessa pyritään lisäämään kansalaisten valinnanvapauksia. Lakiluonnoksen mukaan kansalainen voisi jatkossa valita itselleen sopivimman sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön, ja listautua niiden asiakkaaksi.
Useat asiantuntijat ovat esittäneet varsin suorasanaista kritiikkiä uudistusta kohtaan.
Esimerkiksi professori Jussi Huttunen kertoo Ylelle pelkäävänsä sosiaali- ja terveyspalveluiden ajautuvan kaaokseen uudistuksen vuoksi. ”Monet toiminnan ja sen kehittämisen kannalta tärkeät yksityiskohdat ovat edelleen auki ja/tai ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Uudistus nyt esitetyssä muodossa merkitsee hyppyä tuntemattomaan”, Huttunen varoittaa.
Huttusen mielestä järjestelmän toteuttamisaikataulu on täysin epärealistinen ja hän pelkää järjestelmän ajautuminen kaaokseen keväällä 2019.
Professori Martti Kekomäki epäilee hallituksen valinnanvapausmallia, jossa henkilö saisi perustason lääkäri- ja sosiaalipalvelut yhtiöitetystä sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Maakunnan tehtäväksi jäisi puolestaan erikoissairaanhoito ja vaativampi sosiaalityö.
”Tämä rikkoo tehokkaasti integraation, koska rahoitusjärjestelmä erottaa ne toisistaan kahteen eri siiloon. Molemmat tekevät varmasti ”tulosta”, mutta eivät yhtenä joukkueena, kuten integraatiotavoite edellyttäisi”, Kekomäki kritisoi.
Sote-uudistusta ihmettelee myös Image-lehden suosittu bloggaaja, Saku Timonen.
”Kun sote-uudistus runnotaan läpi asiantuntijoiden varoituksista piittaamatta, niin koko sosiaali- ja terveyssektori lamaantuu vuoden 2019 alussa. Tai oikeastaan lamaantuu vain julkinen sektori, sillä suuret yksityiset alan toimijat ovat valmistautuneet jo vuosia tähän jättipottiin”, Timonen toteaa.
Koko nyt lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslainsäädäntö on Timosen mukaan keskeneräinen. ”Kummallisinta siinä on, että hallitus lakiesityksen perusteluissa myöntää suoraan, että valinnanvapaus nostaa hintoja, lisää eriarvoisuutta ja mahdollistaa suurten yritysten kermankuorinnan. Tästä kirjoitin kuukausi sitten.”
Timosen mukaan hallitukselle näyttää olevan ihan samantekevää miten palvelut tulevat toimimaan, kunhan se vain pääsee sanomaan, että valmista tuli ja tähän eivät aiemmat hallitukset pystyneet.
Hallitus ei ole Timosen mukaan myöskään miettinyt voidaanko näin valtava kokonaisuus siirtää tuosta vaan yksityiselle sektorille. Perustuslain 124:n pykälän mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna hyvän hallinnon vaatimuksia. ”Pääministeri olettaa, että tämä perustuslaillinen ongelma hoidetaan pienillä täsmennyksillä”, Timonen tuumaa.
”Katastrofin siemenet on kylvetty ja nyt odotellaan hallituksen suoritusta”, Timonen toteaa.
