Ajatus pidemmästä matkasta tai asustelusta maailmalla kiehtoo meistä monia, ehkäpä sinuakin. Talousasioiden järjestäminen niin, että toimeentuloa on saatavilla matkan aikana ilman aktiivista työntekoa on kuitenkin asia, mikä tekee pidemmät, kuukausien mittaiset matkat haasteelliseksi.
Parin kuukauden matkalle voi vielä helpohkosti säästää käyttövarat etukäteen, mutta pidemmille irtiotoille pitää jo alkaa miettiä muitakin taloudellisen varautumisen konsteja.
Passiiviset tulot eli työstä riippumattomat tulot ovatkin yksi kiinnostavimmista mahdollisuuksista silloin, kun suunnitelmana on pysyä kaukana poissa sorvin äärestä pidempiä aikoja.
Moni reissaaja tekee jonkinlaista pikkuhommaa tienpäällä elantonsa saamiseksi, mutta kuinkakohan monella reissaajalla tai maailmalle mielivällä on suunnitelmana passiivisen tulovirran tai tulovirtojen muodostaminen keskeiseksi toimeentulon lähteeksi? Luulen, että kasvavalla osalla.
Matkalle mielivää saattaa kiinnostaa sekin seikka, että joidenkin maiden viisumi- ja työlupakuviot ovat sellaisia, että passiivisia tuloja katsotaan paremmalla silmällä kuin aktiivisesti hankittuja, työnteon ollessa vahvasti rajoitettua tai täysin kiellettyä.
Myytti passiivisista tuloista
Ajatus siitä, että rahaa virtaa pankkitilille sillä välin, kun itse seikkailee maailmalla tai lepuuttelee palmun alla on toki vetoava. Olet saattanut miettiä sitä vaihtoehtona jatkuvalle työnteolle ja ajan vaihtamiselle rahaan. Talousalan taitajathan opastavat joka käänteessä, miten pöljää on tehdä rahaa vain myymällä omaa (rajallista) aikaansa ja ammattitaitoaan kuukaudesta ja vuodesta toiseen, kun rahaa voi tehdä jopa tehokkaammin myös vähemmän aktiivisilla toimilla, niin että itse ehtii nauttimaan jossakin välin muustakin kuin työelämästä.
Olen luonnollisesti omassa vapaudenjanossani selvittänyt ja opiskellut passiivisten tulojen mahdollisuutta tuoda helpotusta omaan elämääni ja mahdollistamaan (työ)paikkariippumattomuutta. Ja löytänyt mahdollisuuksia, mutta myös rajoituksia ja ehtoja. Olen ollut innoissani mahdollisuuksista, joita olen löytänyt, mutta samalla todennut termin ”passiivinen tulo” harhaanjohtavuuden, koska kyllähän sen hankkimiseen liittyy aina myös runsaasti aktiivisia toimia.
Väkisin tulee mieleen, että jos passiivisten tulojen hankkiminen on olisi kovin vaivatonta ja helppoa, varmasti useampi eläisi ja matkustelisi niiden turvin, eikö vain? Toisaalta kyse on varmasti myös siitä, että nämä asiat pitää usein itse kantapään kautta opiskella ja oivaltaa, koska harvalle meistä näitä on koulussa tai kotona opetettu.
Passiivisten tulojen piirteitä ja päälinjoja
1) Ensinnäkin passiivinen tulo on siis passiivista vain lainausmerkeissä, sillä monesti se on korvausta ja tuottoa jostain, jonka eteen on jo tehty työtä. Korvaus on mitoitettu ja määritelty eri tavoin kuin palkkatyö, jossa myydään tunteja tai urakoita alalla sovittuun hintaan. Markkinapotentiaalista riippuen tästä etukäteen tehdystä työstä voi sitten saada varsin suuren tai vastaavasti täysin olemattoman korvauksen.
Esimerkiksi jokin luomasi tai kehittämäsi tuote. Käytät sanotaan vaikka 6 kuukautta levyn, kirjan, sovelluksen tai vaikka vaatemalliston suunnitteluun ja toteutukseen. Jos tuotteillasi on sitten markkinoilla kysyntää, voit saada tälle puolen vuoden työlle hyvänkin korvauksen ajan saatossa ”passiivisesti”, kun kerran tehty työ tuottaa tuloa vielä ehkä muutaman vuoden päästäkin.
Tai heikommassa tapauksessa voit saada korvauksen, jonka olisit saanut jo muutaman päivän palkkatyöllä. Ja kaikista huonoimmassa tapauksessa teit 6 kk töitä ja jäät vielä velkaakin mahdollisille lainoittajille. Passiiviseen tulonhankintaan liittyy siis riskejä.
2) Toiseksi passiivinen tulo lähteäkseen rullaamaan edellyttää usein jonkinlaisia taloudellisia alkupääomia. Pääomat voivat olla työtä tekemällä hankittuja varoja tai sitten perittyjä tai jonkin omaisuuden myymisen kautta hankittuja. Tyypillisimpiä passiivisia tuloja ovat sijoitustuotot ja talletuskorot. Näitä tuloja ei voi tietenkään alkaa noin vain ”nostamaan”, jos ei ole alkupääomaa sijoitettavaksi.
Otetaanpa nyt tässä esimerkiksi sijoitusasunto, jonka vuokratuotoista ajatellaan saatavan passiivista tuloa joko kassavirtana tai myöhemmin realisoitavana arvonnousuna. Jotta tätä tuloa voi alkaa saamaan, pitää ensin tehdä aktiivisesti töitä saadakseen kasaan jonkinlaisen omarahoitusosuuden. Sitten pitää etsiä potentiaalinen asunto, johon rahansa sijoittaa ja löytää lopulta kunnollinen vuokralainen, joka maksaa vuokransa ajallaan eikä tuhoa asuntoasi. Ennen kuin passiivisille tuloille päästään on siis tehty jo melko paljon aktiivista työtä asian eteen ja sijoitettu hankittua pääomaa.
Yhteenvetäen: passiivisten tulojen hankkiminen täysin tyhjästä ja nopealla aikataululla on erittäin hankalaa ellei mahdotonta. Tarvitaan aina jonkinlaista varallisuutta tai pääomaa, (asset), johon passiivinen tulonmuodostus nojaa.
Kyseinen ”asset” voi olla siis kehittämäsi tuote, nettisivusto, innovaatio, sovellus, erityisosaaminen, provisioita takoja myyntitiimi tai sitten potti sijoitettavaa riihikuivaa rahaa. Jotain, jonka eteen on kuitenkin tehty jossakin vaiheessa aktiivista työtä. Tämä työ sitten avaa mahdollisuuksia passiivisemmalle tulonmuodostukselle, joka puolestaan vähentää tarvetta tehdä jatkuvasti aktiivista työtä.
Passiivisiin tuloihin liittyy kuitenkin myös aina riskejä. Voit menettää investoimasi ajan tai rahan saamatta sitä vastinetta / tuottoa, mitä lähdit alunperin hakemaan.
Reissaajan passiiviset tulot
Mitä pitkälle reissullle mielivän kannattaa siis huomioida passiivisia tuloja havitellessaan? Kuten edellä kuvatusta huomataan, eivät passiivinen tulo ole useinkaan sellainen tulomuoto, joka voidaan laittaa virtaamaan kohti pankkitiliä ihan kuukauden – kahden aikavälillä juuri sopivasti ennen reissuun lähtöä. Ehkä asunnon vuokrausta lukuunottamatta, joka harvoin kuitenkaan yksistään riittää tulojen hankintaan.
Mahdollisuuksia kuitenkin on, silloin kun aikaakin valmistelutöihin on hieman enemmän. Olen aiemminkin puhunut siitä, että passiivisilla tuloilla voi pyrkiä korvaamaan osan palkkatuloista, jos päätyy hakemaan virka- tai muuta sapattivapaata tai irtisanoutuu työstään. Passiivisten tulojen ei tarvitse olla siis pelkkä varhaisen eläköitymisen suunnitelma.
Samaan hengenvetoon pitää kuitenkin todeta, että yltiöpäinen optimismi kannattaa tässä asiassa vaihtaa luottavaiseen realismiin ja pitkäjänteiseen ”työhön”, jota passiivisten tulojen aikaansaaminen ja ylläpitäminen useimmissa tapauksissa tarkoittaa. Valmistelutyö kannattaa aloittaa kuitenkin vaikka jo heti tänään!
Mitä vähemmän on rahaa lähtökohtaisesti investoitavaksi passiivisten tulojen hankkimiseksi, sitä pidempi tai intensiivisempi on oma työsarka passiivisen tulonmuodostuksen eteen.
Tällä hetkellä itse teen aktiivisesti taustatöitä, jotta tulevaisuudessa voisin nauttia enemmistä passiivisista tuloista. Ehkä hieman ironista, mutta myös jotenkin reilua, että vain aktiivinen työ mahdollistaa passiiviset tulot!
Joustavuutta omaan reissaajan talouteeni ja tietynlaista ”passiivista” tuloa saan etenkin asuntojen vuokraamisesta ja samanaikaisesti lainojen maksua säätelemällä. Sijoitustoimet ovat olleet työmäärään nähden olleet se tuottoisin tie toistaiseksi omalla kohdallani.
Muut ”passiiviset” tulot taas ovat työmäärään nähden vielä varsin matalia ja tosiaan työtä riittää ennen kuin voidaan puhua, että tulot alkavat olla enemmän passiivisella kuin aktiivisella puolella. Näitä realiteetteja onkin hyvä tiedostaa, jos passiivisista tuloista haaveilee. Jokainen askel ja tekeminen kuitenkin pohjustaa tulevaa ja antaa kokemusta siitä mikä toimii ja mikä ei.
Helpoin ja turvallisin tapa saada passiivista tuloa on varmaankin laittaa käytettävissä olevat varat mahdollisimman korkean koron talletustilille, jossa on talletussuoja pääoman turvaamiseksi. Ongelma tässä mallissa on se, että harvallapa on laittaa esim. 100 000 euroa (tai mieluummin miltsi) talletukseen ja odotella, että passiiviset tulot ropsahtavat kerran vuodessa tilille pääomaa kartuttamaan.
Jos siis nyt laittaisit tuon 100 000 € vaikka Bank Norwegianin tilille (korko 1,75%), niin vuodessa passiiviset korkotulosi olisivat 1750 €. Eli myös muunlaisia passiivisen tulon muotoja tarvitaan (tai tuon 100 000 järkevämpää sijoittamista), jotta voidaan aidosti kuitata edes osa palkkatulon menetyksestä.
Osake- ja rahastosijoittaminen mahdollistavatkin jo parempia passiivisia tuottoja, mutta toki suuremmalla riskillä sekä enemmällä työlllä ja opiskelulla. Eli aktiivisuutta lisäämällä tuottopotentaalia voidaan siis nostaa.
Tapoja hankkia ”passiivista” tuloa pidemmän reissun aikana:
- oman asunnon vuokraus
- oman asunnon myynti ja saatujen varojen harkittu sijoittaminen
- sijoitusasunto / -asunnot -> vuokratulot, joista jää kassavirtaa
- auton, mökin tms. muun arvokkaamman omaisuuden vuokraus
- osinkotulot ja muut sijoitustuotot (vaatii perehtymistä, seurantaa ja sijoitettavia pääomia)
- oma blogi tai muut omat nettisivustot tai -kanavat, joissa on mainoksia, kumppanuusdiilejä, maksullisia osioita tai tuotteita, joiden myyntitapahtumat ovat pitkälle automatisoituja (vaatii runsaahkosti etukäteistyötä)
- pitkälle automatisoitu / ulkoistettu verkkokauppa (iso etukäteistyö+investoinnit)
- erilaiset tekijänoikeuspalkkiot / royaltit / käyttöoikeudet (jostain aiemmin tehdystä työstä, tuotteesta tai esim. reissuvalokuvista)
- myyntiprovisiot verkostomarkkinoinnista tai vastaavista
Parhaimmillaan ja hyvin rakennettuina nämä ”passiiviset” tulonlähteet korvaavat aiemman palkkatulon tai ainakin osan siitä, etkä ole enää riippuvainen jatkuvasta työssäkäymisen pakosta, vaan voit matkustaa tai tehdä sitä, mitä eniten haluat. Uusia passiivisen tulon lähteitä pitää kuitenkin monesti jo valmistella, eikä jäädä lepäämään täysin laakereilleen. Tulovirrat kun tuppaavat ehtymään, jos niitä ei ylläpidetä.
Kaikkiin näihin edellä listatuihin liittyy siis aktiivisen työn tekemistä, ehkäpä useamman vuoden tiukka puristus, ennen kuin niistä alkaa herua vähitellen sellaisia tulopuroja, jotka riittävät ylläpitämään tyydyttävän ja suht säännöllisen toimeentulon joksikin aikaa eteenpäin. Hyvä ajatus voi olla yhdistää näistä useampia keskenään.
Kun ”passiivisen tulon systeemiä” on sitten aikansa rakennettu, selvitään jossain vaiheessa jo vähemmällä ylläpitotyöllä, mutta aivan täysin passiiviseksi tuloksi ei näistä edellisistä voi oikein mitään nimittää. Paitsi, jos olet onnistunut ulkoistamaan kaiken työn mikä näihin liittyy ja se onkin jo sitten hyvä saavutus!
Mitä sinä voisit alkaa tehdä heti tänään passiivisten tulojen hankinnan edistämiseksi?
Talousjärjestelyjä sekä passiivisen tulon mahdollisuuksia pidempää matkaa / vapaajaksoa ajatellen käsitellään tarkemmin VapaaVuosi -verkkokurssilla. Liity listalle tästä niin saat lisää tietoa ja hyvät kurssialennukset!
Artikkeli julkaistu lähes samansisältöisenä myös omassa blogissani.
Rosita Juurinen
