Tuloverolain osinkoa koskevia säännöksiä muutettiin verovuodesta 2014 alkaen. Muutokset liittyivät sekä pääomatulojen että osinkotulojen verotukseen. Yhteisöverokantaa eli yritysten tuloksestaan maksamaa veroa alennettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin.
Koska osakesijoittaja on osakeyhtiön omistaja, kohdistuu yhteisövero viime kädessä osakkeenomistajaan. Osakesäästäjän saama osinko on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa.
Osakkeenomistaja maksaa yrityksen tuloksesta siis kaksinkertaisen veron: yhteisöveron tuloksesta, ja pääomaveron saamistaan osingoista.
Tätä kaksinkertaista verotusta on voimakkaasti kritisoitu esimerkiksi SalkunRakentajan kumppaniblogissa.
”On epäoikeudenmukaista, että pääomatuloista joutuu maksamaan isompaa veroprosenttia kuin jos saman verran ansaitsisi palkkatuloina, sillä pääomatuloja saava joutuu kantamaan palkansaajaa suurempaa riskiä. Sijoittaja ei saa lakisääteisesti tasaista ja varmaa palkkatulovirtaa, eikä hänellä ole muitakaan työsuhteeseen liittyviä etuja. Lisäksi suuri osa piensijoittajista on säästänyt sijoitettavan pääoman palkkatuloistaan, josta on jo maksettu rutkasti veroja”, kirjoitti Ahti Viita tammikuussa.
Osingot pörssiyhtiöstä
Yksityishenkilön ja kuolinpesän pörssiyhtiöistä saamista osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Pääomatulona verotettavasta osingon osasta menee veroa 30 prosenttia.
Eli kokonaisuutena kaikista osingoista maksettava vero on siis 25,5 prosenttia. Tähän on yksi poikkeus: siltä osin kuin osingon ja muiden verotettavien pääomatulojen yhteismäärä verovuonna on suurempi kuin 30 000 euroa, pääomatulon veroprosentti on 34. Tällöin siis kokonaisveroprosentti nousee 28,9 prosenttiin.
Osingon maksava pörssiyhtiö pidättää ja tilittää verottajalle ennakonpidätyksenä 25,5 prosenttia maksetun osingon kokonaismäärästä.
Osingot listaamattomasta yhtiöstä
Listaamattomien yhtiöiden verokohtelu ei ole ihan yhtä yksinkertaista kuin pörssiyhtiöiden osinkojen verotus. Listaamattomista eli siis muista kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy nimittäin yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella.
Listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa se osa, joka vastaa enintään kahdeksan prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Osakkeen matemaattinen arvo on edellisen kalenterivuoden viimeisen tilinpäätöksen mukaan laskettu yhtiön nettovarallisuus jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä.
Tällöin saatujen osinkojen kokonaisvero on siis 7,5 prosenttia.
Osingosta on 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa se osa, joka ylittää kahdeksan prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Lisäksi tällä prosentilla osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia.
Listaamaton yhtiö pidättää maksamastaan osingosta siis 7,5 prosentin ennakonpidätyksen 150 000 euroon asti ja sen ylittävästä osingosta 28 prosenttia.
