Oletko ikinä hämmästellyt raflaavia otsikoita kasvuyritysten korkeista arvostustasoista?
Onko kyseessä pelkkä kupla, tunnuslukujen heikko kyky kuvata kasvuyritysten arvoa, vai mikä näihin korkeisiin arvostustasoihin on oikein syynä?
Sarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi mielikuvia, akateemisia määreitä sekä P/E-, että P/S-lukua.
Tässä sarjan toisessa osassa käydään läpi vapaa kassavirta, liiketoiminnan kassavirta, P/FCF ja pääoman tuotto.
Tässä sarjassa tunnuslukuja käsitellään digitaalisten kasvuyritysten näkökulmasta. Näkökulma voi tuntua kapealta, mutta digitaalisuuden määrä kasvaa ja siirtyy uusille alueille.
Esimerkiksi vaatteisiin voidaan lisätä digiä ja älyä. Vaatteiden ”smart wearable”-ekosysteemi on tästä esimerkkinä. Erilaiset älyvaatteet ja -rannekkeet synkronoituvat ”health-tracking”-sovelluksiin ja muokkaavat vaatevalmistajien toimintaympäristöä.
Digitaalinen kasvuyritys, vapaa kassavirta ja P/FCF
Kassavirta kertoo sen kuinka paljon yrityksen tilille on tullut rahaa ja kuinka paljon sieltä on lähtenyt rahaa.
Vapaa kassavirta ja muistuttaa yrityksen tulosta, mutta kassavirtalaskelma myös paljastaa sijoittajalle asioita joita tuloslaskelmasta ei löydy. Esimerkiksi aktivoimalla tuotekehitysmenoja taseeseen, pystyy yritys nostamaan omaa tulostaan. Kassavirtalaskelma kuitenkin paljastaa, että nämä kuluerät ovat menneet investointeihin ja ne vähentävät siis yhtiön vapaata kassavirtaa
Osakkeen hintaa voidaan jakaa vapaalla kassavirralla ja tällöin saadaan laskettua P/FCF. Tämän tunnusluvun etuna on, että se vaikeasti manipuloitavissa.
Digitaalinen kasvuyritys, liiketoiminnan kassavirta ja kasvun eksponentiaalinen jakauma
Liiketoiminnan kassavirta eroaa vapaasta kassavirrasta siinä, että investoinnit eivät ole mukana liiketoiminnan kassavirrassa. Liiketoiminnan kassavirta kertoo kuinka paljon yrityksen liiketoiminta on tuottanut rahaa yrityksen kassaan ja se lasketaan niin, että yrityksen myynnistä vähennetään liiketoiminnan juoksevat kulut.
Liiketoiminnan rahavirtaa yritys voi käyttää investointeihin, osingonmaksuun ja lainojen takaisinmaksuihin. Osakkeen hinnan voi jakaa liiketoiminnan rahavirralla ja tällöin saadaan P/OCF (price to operating cash flow).
Kolmesta edellä esitetystä mittarista P/E, P/FCF ja P/OCF yksi soveltuu digitaalisen kasvuyrityksen arvonmääritykseen muita mittareita paremmin. Tämä mittari on P/OPF ja alla selitetään miksi.
Digitaalinen tuote on kallis valmistaa, mutta halpa levittää. Tämän seurauksena markkinoille syntyy ”voittaja vie kaiken”-rakenteita. Tilannetta voi konkretisoida vaikka Netflixin kautta. Kuluttaja maksaa kympin ja saa vastineeksi erittäin suuren määrän uutta ja jo ennestään tuotettua viihdettä. Pienen toimijan on vaikea pistää paremmaksi ja tämä on sitä vaikeampaa, mitä suuremmaksi Netflix kasvaa.
Kokoinaisuutena voittaja-vie-kaiken ajurit johtavat kasvun eksponentiaaliseen jakaumaan. Se tarkoittaa sitä, että isoin peluri syö erittäin suuren palan kakkua.
Digitaaliset kasvuyritykset ymmärtävät tämän rakenteen ja panostavat kaiken liikenevän kasvuun. Panostamalla kaiken kasvuun yritys saa rakennettua suojahautaa, eli saavuttaa vaikeasti kopioitavissa olevaa kilpailuetua.
Kyseessä on siis kilpajuoksu, jonka voittajaan kannattaa panostaa. Nyt, kun kaiken kasvuun panostavia yrityksiä aletaan vertaamaan, huomataan, että sekä P/E-mittari että P/FCF-mittari ovat huonoja mittareita.
P/OCF on näistä mittareista ainoa joka ei sisällä investointeja. Se siis kertoo kuinka paljon yrityksen nykyinen toiminta tuottaa kasvuun tarvittavaa kassavirtaa.
Näin siis periaatteessa, mutta P/OCF-mittarikin on digitaalisen kasvuyrityksen kohdalla määritelmäkysymys.
Netflix panostaa tänä vuonna uuteen sisältöön 6 miljardia dollaria, joka merkataan yrityksen juokseviin kuluihin. Onko kyse oikeasti liiketoiminnan juoksevista kuluista, jolla vain pidetään palvelua tilaavat asiakkaat tyytyväisinä? Vai onko kyseessä tosiasiallisesti voimakas investointi kasvuun?
Jos kyseessä on voimakas panostus kasvuun, antaa liiketoiminnan rahavirtaan perustuva mittari harhaan johtavan vastauksen.
Digitaalinen kasvuyritys ja pääoman tuotto
Oman pääoman tuotto osoittaa, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa vuoden aikana. Oman pääoman tuotta lasketaan jakamalla nettotulos yrityksen keskimääräisellä omalla pääomalla.
Sijoitetun pääoman tuotto on oman pääoman tuottoa ankarampi mittari siinä mielessä, että sen arvo ei parane velkavipua käytettäessä. Sijoitetun pääoman tuotto on (nettotulos + korkomenot + verot )/ sijoitettu pääoma keskimäärin. Sijoitettuun pääomaan sisältyy oma pääoma sekä korolliset velat.
Koko pääoman tuotto saadaan puolestaan jakamalla nettotulos taseen loppusummalla.
P/E-luvun tavoin ovat näiden kolmen pääoman tuoton tunnusluvun käyttäminen digitaalisten kasvuyritysten kohdalla haastavaa, koska asiakkaiden lukumäärä vaikuttaa niin voimakkaasti yrityksen saamaan katteeseen. Kun kiinteät kulut on saatu maksettua, siirtyy uusien asiakkaiden tuoma liikevaihto suoraan tulokseen. Silloin myös pääoman tuotto muuttuu.
Tämä kirjoitus osoitaa sen, miten tärkeää on ymmärtää numeroiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Peukalosäännöt ja pelkkiin numeroihin tuijottaminen saattaa ehkä pelastaa pahimmilta virheiltä, mutta toisaalta jättää monia hyviä bisneksiä näkökentän ulkopuolelle.
Netflixiin ja sen markkinaan en ole kovin tarkasti perehtynyt, mutta omasta mielestäni tuo sisältöpanostus on vähän molempia. Sekä investointi asiakasvirtojen kasvuun että myös jo olemassa olevien asiakkaiden pitämistä tyytyväisenä. Tässä voisi olla ehkä loogista verrata tuota sisältöpanostuksen kokoa kilpailijoiden tekemiin panostuksiin ja myöskin Netflixin aiempaan historiaan sisällöntuottoinvestointeihin liittyen. Millä tavalla Netflix erottuu muusta porukasta? Jos tuo panostus on selkeästi poikkeavan suuri sekä kilpailijoihin että Netflixin omaan historiaan nähden, niin se voisi olla enemmänkin kasvuinvestointi kuin juokseva kulu.
Ainakin intuitiivisesti jokin tämän tapainen ajatuskulku tuntuisi järkevältä.
Juurikin näin. Netflixin panostus vuodelle 2017 on arviolta 6 miljardia. Amazon noin 4 miljardia, CBS noin 3,9miljardia ja NBC noin 3,6 miljardia. Sillä on merkitystä, että Netflixin panostus on isoin.
ESPN panostus on itse asiassa isompi 7-8miljardia, mutta se on urheilua ja urheilu on kategoria, jota Netflix ei tuota lainkaan.