Oletko ikinä hämmästellyt raflaavia otsikoita kasvuyritysten korkeista arvostustasoista? Mikä näihin korkeisiin arvostustasoihin on oikein syynä?
Oletko ikinä hämmästellyt raflaavia otsikoita kasvuyritysten korkeista arvostustasoista? Sellaisia kuin ”Amazonin P/E jo 153” tai ”Hurja nousu: Netflix maksaa jo 429 vuoden tuloksen verran”?
Onko siis kyseessä pelkkä kupla, vai mikä näihin korkeisiin arvostustasoihin on oikein syynä?
Digitaalisiin kasvuyrityksiin liittyy muutamia erityispiirteitä, ja sen takia niiden hinnoittelu on hankalaa. Tässä artikkelisarjassa käsitellään näitä erityispiirteitä ja hinnoittelun haasteita sijoittajan tunnuslukujen kautta, ja muutenkin.
Sarjan ensimmäisessä osassa käydään läpi mielikuvia, akateemisia määreitä sekä P/E-, että P/S-lukua.
1. Kasvuosakkeiden mielikuvat ja arvosijoittaminen
Digitaalisen kasvuyrityksen arvostustason määrittämisen ensimmäinen haaste on, että tätä ei arvioida laisinkaan. Sijoittaja yksinkertaisesti mieltää kasvuyritykset erittäin kalliiksi asiaa enempää miettimättä.
Tähän käyttäytymiseen on olemassa historialliset perusteet, jotka löytyvät arvosijoittamisesta. Arvosijoittamisen akateeminen määritelmä on valita osakkeita puhtaasti alhaisen arvostustason perusteella.
Näiden alhaisen arvostustason osakkeiden suoritumista arvioidaan vertaamalla niitä johonkin, ja tähän tarvitaan niin sanottu verrokki, eli kontrolliryhmä. Kalliisti hinnoitellut osakkeet ovat kätevä kontrolliryhmä.
Tässä yhteydessä puhtaasti kalliin hinnan perusteella valittuja osakkeita kutsutaan kasvuosakkeiksi.
Alhaisen P/E:n perusteella valittujen arvo-osakkeiden tuottoja arvioidessa tarvitaan verrokki. Korkean P/E:n osakkeet ovat tässä yhteydessä hyvä verrokki ja niitä kutsutaan kasvuosakkeiksi.
Tällaisessa tapauksessa osakkeita ei siis ole valittu yrityksen kasvun tai kasvunäkymien perusteella, vaan kalliin hinnan perusteella. Tällöin syntyy mielikuva, että kasvuyritykset ovat ylihinnoiteltuja.
Tosiasiallisesti kasvuyritysten tulisikin olla arvostettuja korkeammalle perinteisillä arvostuksen mittareilla, koska yrityksen kasvu lisää yrityksen arvoa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki kasvavat yritykset olisivat ylihinnoiteltuja, vaikka näin usein ajatellaankin.
Vastaavasti osinkoaristokraatit, ovat osakkeita joihin voi liittyvä puhtaaseen mielikuvaan perustuva kuva edullisesta arvostustasosta.
Ongelmaksi asia muuttuu siinä vaiheessa, kun mielikuvaan luotetaan asiaan yhtään sen enempää perehtymättä.
Tällöin sijoittaja jättää ostamatta sen kalliiksi oletetun kasvuosakkeen ja ostaa sen halvaksi oletetun osinkoaristokraatin. Kun oletus jätetään tarkastamatta, voi sijoittaja päätyä ostamaan kuplahintaista osinkoaristokraattia, järkevästi hinnoitellun kasvuosakkeen sijaan.
2. Digitaalinen kasvuyritys ja P/E-luku
P/E-luku on perinteisesti paljon käytetty yrityksen arvostuksen mittari. P/E-luku suhteuttaa yrityksen arvon yrityksen tulokseen ja on yksinkertaisuudessaan osakkeen hinta jaettuna osakekohtaisella tuloksella. Mitä korkeampi P/E sen kalliimpi yritys on kyseessä.
Digitaalisen kasvuyritystyksen arvostamisen ongelma, suhteessa P/E-lukuun, tulee digitaalisesta tuotteesta. Digitaalinen tuote on kallis kehittää, mutta halpa tuottaa ja levittää. Kustannus on yrityksen näkökulmasta samaa kokoluokkaa on asiakkaita sitten 10 000 tai miljoona.
Tilanne on siis erilainen kuin fyysissä tuotteissa, vaikkapa autoissa. Kuinka paljon yritykselle maksaisi tehdä 990 0000 autoa lisää? Vertaa tätä siihen, että yrityksen digitaalinen tuote saa 990 000 lisää käyttäjää.
P/E-luku on digitaalisten kasvuyritysten kohdalla haastava, koska asiakkaiden lukumäärä vaikuttaa niin voimakkaasti yrityksen saamaan katteeseen. Kun kiinteät kulut on saatu katettua, siirtyvät uusien asiakkaiden tuoma liikevaihto suoraan tulokseen.
Esimerkiksi Netflix sai vuonna 2011 kotimarkkinoiltaan 10 prosentin käyttökatteen, nyt Netflixin kotimarkkinoiden käyttökate on 44 prosenttia. Mikäli Netflix onnistuu vastaavalla tavalla ulkomailla, on Netflixin huima nykyinen arvostustaso P/E-arvolla 340 numeerisesti perusteltavissa.
P/E-lukua kutsutaan myös nimellä voittokerroin ja käsitetään usein niin, että kuinka monta vuotta kestää, että yritys tuottaa voittoa siihen sijoitetun rahan verran. Sijoittaja voisi siis ajatella, vaikkapa Netflixin kohdalla, että kestää 340 vuotta saada rahansa takaisin.
Digitaalisen kasvuyrityksen kohdalla P/E-luku ei kerron kuinka monta vuotta kestää saada rahansa takaisin, koska sekä tulos, että marginaali muuttuvat.
3. Digitaalinen kasvuyritys ja P/S-luku
P/S-luku suhteuttaa osakkeen hinnan yrityksen liikevaihtoon ja se kertoo, kuinka moninkertainen yrityksen markkina-arvo on suhteessa vuosiliikevaihtoon.
P/S-luku on digitaalisten kasvuyrityksen arvon määrittämiseen hyvin soveltuva, koska, toisin kuin P/E-luku, sen tulkintaa ei hankaloita voimakkaassa kasvuvaiheessa olevan yrityksen panostukset kasvuun.
P/S luku ei kuitenkaan aina ole suoraan verrannollinen eri yritysten välillä.
Alibaba ja Amazon ovat samantyyppisiä yrityksiä ja Alibabaa kutsutaankin Kiinan Amazoniksi. Amazonin P/S on 3,2 ja Alibaban P/S on 13,0.
Voidaanko siis sanoa, että Alibaba on merkittävästi Amazonia kalliimpi?
Ei voida. Syy on se, että Alibaba ei myy omaa tavaraa markkinapaikallaan. Tämän seurauksena liikevaihdoksi kirjautuu ainoastaan Alibaballe maksettu komissio markkinapaikan käyttämisestä. Amazon taas myy vastaavalla markkinapaikallaan omaa tavaraa.
Tällöin kaupan koko summa kirjautuu liikevaihdoksi.
