Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV selvitti, onko tuulisähkön syöttötariffi ollut kustannustehokas keino lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tuotantotukilaissa tavoiteltu tuulivoimaloiden 2 500 megavolttiampeerin kokonaiskapasiteetti todennäköisesti saavutetaan, mutta tuen kustannustehokkuus pysyy heikkona niin kauan kuin sähkön markkinahinta on alhaalla, VTV kertoo tiedotteessaan.
Syöttötariffi on valtion sähkömarkkinoiden ohjauskeinoksi tarkoitettu takuuhinta sähkölle. Syöttötariffissa sähkön tuottajalle taataan määrätty hinta; jos markkinahinta on tätä takuuhintaa alhaisempi, maksavat sähkön kuluttajat erotuksen.
Nykyisellä hintakehityksellä tukimenot ovat nousemassa arviolta yhteensä 2–3 miljardiin euroon vuodesta 2017 vuoteen 2030 mennessä.
”Kun EU:n asettamien ja hallitusohjelmaan kirjattujen energia- ja ilmastotavoitteiden mukaista lakia alettiin valmistella vuonna 2008, tuulisähkön tuotanto oli Suomessa lähes nollassa. Valmistelussa päädyttiin esittämään hallitukselle kuluttajarahoitteista mallia, mutta perustuslaillisista syistä tuen rahoitus muutettiin lopulta budjettirahoitteiseksi. Samalla hallinnollisesti päätetty takuuhintainen syöttötariffi – markkinahinnan ja tuottajalle maksettavan tavoitehinnan erotus – siirsi markkinahinnan alenemisriskin valtiontalouteen ja veronmaksajille”, kertoo johtava tilintarkastaja Pertti Saarelainen.
VTV:n mukaan tuulivoimatuotannon tukeminen syöttötariffilla on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi tukijärjestelmäksi.
Vuonna 2011 markkinahinta kääntyi laskuun noin 50 eurosta ja päätyi vuonna 2015 noin 30 euroon megawattitunnilta. Nykyennusteet sähkön tulevasta hintakehityksestä ovat sekä Suomessa että Euroopassa jakaantuneita. Markkinahinta 33 €/MWh aiheuttaisi tukikaudella 2017–2030 runsaan 3 miljardin euron menot, ja hinnalla 50 €/MWh tuki jäisi hieman yli 2 miljardiin euroon.
Tukitoimet eivät ole tehneet tuulivoimasta merkittävää energiamuotoa.
VTV:n mukaan tuulivoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta jää tukitoimien ja tuotannon lisäyksen jälkeenkin vain noin 3,5 prosenttiin kokonaistuotannosta ja alle 3 prosenttiin kulutuksesta.
Lisäksi sähkön alhainen markkinahinta on johtanut siihen, että tuulivoiman tuki on tehotonta. Kun markkinahinta on alhaalla, tukena maksettava osuus on korkea ja tuen kustannustehokkuus on heikko, VTV toteaa.
Kun vuodesta 2016 alkaen tuulisähkön tavoitehinta on ollut 83,50 €/MWh ja esimerkiksi tariffijaksolla 3/2016 markkinahinta oli kolmen kuukauden keskiarvolla 31,62 €/MWh, tuottajalle maksettava osuus oli 51,88 €/MWh eli yli 60 prosenttia tavoitehinnasta.
Syöttötariffi on tukimuotona tuottajalle turvallinen, mutta valtion menotalouden hallinnan ja ohjattavuuden kannalta jäykkä järjestelmä, VTV toteaa.
Tuen voimassaolon aikana sen tarkoituksenmukaisuuteen ja kustannuksiin ei juuri kyetä vaikuttamaan olosuhteiden muuttumisen edellyttämällä tavalla. VTV:n mukaan valtion tukijärjestelmiä valmisteltaessa tulisikin määritellä tavoitteet tuen kustannustehokkuuden suhteen ja arvioida mahdolliset vaikutukset markkinoiden toimintaan koko tukijärjestelmän elinkaaren ajan. Tarkasteluun tulisi sisällyttää myös vaihtoehto, jossa tukihanketta ei toteuteta.
