startup suosioharha
Rahoitusteoriaa

7 syytä miksi osinkojen maksu ei kannata

Sijoittavat rakastavat osinkoja. Osinkojen maksu ei kuitenkaan ole aina järkevää vaikka rahaa siihen olisikin.

Osinkojen maksu on menettänyt suosiotaan Yhdysvalloissa. 1980-luvun alussa yritykset palkitsivat omistajiaan pääosin osinkojen muodossa ja ainoastaan 10 prosenttia palautuvasta rahaliikenteestä meni omien osakkeiden takaisinoston kautta. Nyt tämä luku on on kasvanut yli 50 prosenttiin.

Osinkojen merkitys on laskussa ja syynä siihen on se, että osinkojen maksu ei aina kannata siinäkään tilanteessa, että siihen olisi varaa

Mistä tämä trendi johtuu? Tässä on 7 syytä siihen miksei yrityksen aina kannata maksaa osinkoja siitä huolimatta, että sillä olisi siihen varaa.

1) Osinkojen maksu sisältää veroseuraamuksia.

Osinkosijoittamisen yhtenä perusajatuksena on ostaa hyvää osinkoa maksavaa yritystä ja saaduilla osingoilla ostaa lisää yrityksen osakkeita.

Tässä välissä osingoista tulee veroseuraamus.

Usein ajatellaan, että tavoitteena olisi elää osingoilla. Tällöin syntyy illuusio siitä että pääoma ei katoa. Maksetut osingot ovat kuitenkin yrityksen pääomasta pois. Siinä mielessä osingon saanut sijoittaja ”omistaa vähemmän pääomaa”.

Toisaalta, sijoittaja, joka omistaa ei-osinkoa maksavaa yritystä voi tehdä itselleen osinkoja myymällä osan osakkeista. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, sijoittajan pääoma automaattisesti laskisi.  Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys kasvaa 10 prosenttia vuodessa, ja sijoittaja myy osuudestaan ainoastaan 5 prosenttia vuodessa.

2) Osinkojen maksu sitouttaa maksamaan osinkoja huonossakin tilanteessa

Periaatteessa ja teorian mukaisesti yritysten tulisi palauttaa rahat sijoittajille silloin, kun sijoittajat saavat rahoille paremman tuoton.

Silloin kun yritys pystyy sijoittamaan rahansa tuottavammin kuin sijoittaja, tulisi yrityksen pidättäytyä osingonmaksusta.

Kuva selittää teorian mukaisen periaatteen koska yleisesti ottaen yrityksen tulisi maksaa osinkoa ja koska ei.

Niillä yrityksillä, jotka ovat maksaneet tasaista osinkoa pitkään, on korkea kynnys laskea osinkoaan. Tällöin pääoma ei ohjaudu sinne missä se tuottaa parhaiten ja yrityksen päätöksenteko erkanee liiketaloudellisista perusteista.

Osakkeiden takaisinosto nähdään enemmänkin irrallisena tapahtumana, jota ei ole pakko toistaa sellaisenaan. Toisin sanoen osakkeiden takaisinosto antaa yrityksille enemmän liikkumavaraa kuin osinkojen maksu.

3) Hyvät osingot ovat signaali heikosta taloustilanteesta

Yritysten maksamat ennätysosingot kuulostavat maallikon korvaan merkiltä hyvästä taloustilanteesta. Isot osingot antavat kuitenkin sijoittajille signaalin heikosta taloustilanteesta.

Kun taloustilanne on hyvä, kannattaa yritysten käyttää rahansa tuottaviin investointeihin.

Kun yrityksen toimintaympäristön tilanne on heikko, ei hyvätuottoisia investointimahdollisuuksia ole tarjolla. Tällöin yrityksen kannattaa käyttää rahansa osingonmaksuun.

Ironista tilanteessa on, että palkansaajat eivät näe yhteyttä korkeiden osinkojen ja alhaisten investointien välillä. Heille korkea osinko merkitsee sitä, että yrityksellä menee hyvin ja palkkoja tulisi nostaa. Se ei ole omiaan lisäämään investointihalukkuutta ja uusien työntekijöisen palkkaamista.

4) Toisin kuin osinkojen maksu, on osakkeiden takaisinosto signaali alhaisesta osakekurssista

Osakkeiden takaisinosto on vaihtoehto osingon maksulle.

Yritysjohdolla on periaatteessa paras kuva yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Jos yrityksen johto tekee päätöksen omien osakkeidensa takaisinostosta, antaa se ulospäin signaalin siitä, että osakkeita kannattaa ostaa.

Tähän voi sisältyä ihan konkreettistakin arvon määritystä. Esimerkiksi Warren Buffetin yritys Berkshire Hathaway on kertonut ostavansa omia osakkeitaan takaisin mikäli osakkeen arvo suhteessa taseeseen (P/B) tippuu alle arvon 1,2.

5) Toisin kuin osakkeiden takaisinosto, ei osinkojen maksu vähennä ulospäin suuntautuvaa kassavirtaa

Mietitäänpä tilannetta, jossa rahaa palautetaan omistajille kahta vaihtoehtoista tietä.

Ensimmäinen vaihtoehto on nostaa osinkoja. Silloin omistajat pettyvät elleivät saa seuraavanakin vuonna samaa korkeampaa osinkoa.

Toinen vaihtoehto on ostaa omia osakkeita ja mitätöidä ne. Toimenpiteen seurauksena osakkeiden lukumäärä pienenee. Seuraavana vuonna voidaan maksaa pienempi kokonaismäärä osinkoja ulos, mutta silti säilyttää sama osinko per osake.

6) Toisin kuin osakkeiden takaisinosto, ei osinkojen maksu paranna osakekohtaista tulosta

Kun ostetaan omia osakkeita ja mitätöidään ne on seurauksena kohentunut osakohtainen tulos. Syy on siinä, että tulos per osake on sitä suurempi mitä vähemmän osakkeita on.

7) Toisin kuin osakkeiden takaisinosto, ei osinkojen maksu paranna oman pääoman tuottoa

Yritys voi parantaa oman pääoman tuottoa ottamalla lainaa, ostamalla lainarahalla omia osakkeita ja mitätöimällä ostetut osakkeet. Kun tuotto pysyy samana, mutta oma pääoma pienenee, on seurauksena korkeampi oman pääoman tuotto.

5 Comments

  1. Mobira666

    29.5.2017 at 15:24

    Nokia käytti aikoinaan yli 10 miljardia euroa omien osakkeiden takaisinostoon. Se tempaus ei hyödyttänyt sijoittajia mitenkään. Kassasta pumpattiin rahaa turhanpäiväiseen oskkeiden takaisinostoon ja investointeihin jäi vehemmän pääomaa. Lopulta sitten osakekurssi putosi kuin lehmän häntä, vaikka Nokia oli heittänyt yli 10 miljardia euroa ”kankkulan kaivoon”. Olisi nekin rahat mielummin jakanut osinkoina omistajille!

    • Jorma Erkkilä

      Jorma Erkkilä

      30.5.2017 at 06:59

      Hyvä huomio. Nokian omien ostojen ajoitus oli varmaankin epäonnistunut. Silti luulen että osake syöksyi ostoista huolimatta, ei niiden vuoksi. Omien osakkeiden osto on kannattavaa silloin kun arvostuskerroin on alhaalla. Esimerkiksi finanssikriisin syvimmässä aallonpohjassa Scanfilin osakekohtainen hinta oli alhaisempi kuin yrityksen nettokassa per osake! Tuossa tilanteessa vahvan taseen yhtiön olisi kannattanut ostaa pilkkahinnalla omia osakkeitaan.

      Mutta kyllä osingoilla on todellakin puolensa, siitä olen samaa mieltä. Osingot tavallaan varmistavat ettei johto haaskaa omistajien rahoja turhanpäiväisyyksiin. Se vaara on muutoin aina olemassa. Lisäksi osingot ovat signaali siitä, että yhtiön kyky generoida kassavirtaa on terveellä pohjalla.

  2. Henri Blomster

    Henri Blomster

    29.5.2017 at 16:50

    Kiitos kommentista. Ihan totta, että osakkeiden takaisinmaksukaan ei ole ongelmatonta. Tästä on itse asiassa artikkeli valmisteilla. Tosin sitten niinkin, että Nokian romahdus johtui monesta muustakin syystä.

  3. ForTheLongRun

    29.5.2017 at 20:44

    Aika pelkistetty juttu, vain yhdestä kulmasta katottu. Murican puolella on yrityksiä jotka investoi osan voitoista, osan maksaa osinkoina ja osan käyttää osakkeiden takaisinostoon. Mielestäni tämä on paras kombinaatio. Kyllä osakkeiden myymisestä tulee samallalailla veroseuraamuksia kuin osingoista. Osingon voi uudelleen sijoittaa takaisin samaan firmaan tai toiseen. Osake joka ei maksa osinkoa niin saat aikalailla odotella tai sitten shorttaat sitä.

  4. Henri Blomster

    Henri Blomster

    30.5.2017 at 16:30

    Ihan totta, on vain yhdestä kulmasta kirjoitettu. Tässä vielä se toinen kulma https://www.salkunrakentaja.fi/2017/05/osakkeiden-takaisinosto-pimea-puoli/

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 0400-132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös