Muistatko vielä mitä tapahtui Kiinassa vuoden 2008 finanssikriisin aikoihin? Maailmantalouden kasvun voimakas heikentyminen antoi Kiinalle kaksi mahdollisuutta. Joko kärsiä heikosta kysynnästä, tai kompensoida kysyntää jotenkin muuten.
Kiina päätti elvyttää. Korkoa laskettiin lainaamisen lisäämiseksi ja samalla käynnistettiin mittava 585 miljardin dollarin mittainen talousohjelma.
Yksityisen sektorin velka on vuosien saatossa kasvanut merkittävästi ja nyt Bloomberg on sitä mieltä, että luottoriskijohdannaisten määrä on jo huolestuttavalla tasolla.
Kiinan luottoriskijohdannaiset eli WMP-johdannaiset
Muistatko vielä miten luottoriskijohdannaisista tuli ongelma vuoden 2008 velkakriisin aikana?
Rahaa ei lainattu suoraan lainaajalta lainansaajalle, vaan väliin rakennettiin luottoriskijohdannainen nimeltään CDO.
Kiinan tapauksessa luottoriskijohdannaisten nimi on varallisuudenhoitotuote (engl. WMP, wealth-management products). Kiinalaiset ovat sijoittaneet näihin tuotteisiin enenemissä määrin varallisuutta. Sijoitettu kokonaismäärä on jo merkittävä.
Kiinalainen sijoittaja näkee varallisuushoitotuotteiden (wmp-johdannaisten) tarjoaman 3-5 prosentin koron. Korko on houkutteleva, koska se on merkittävästi tavallista pankkitalletusta korkeampi. Sijoittaja ei kuitenkaan lainaa pankille rahaa vaan varallisuudenhoitotuotteen alla voi olla mitä vain, kuten kiinteistösijoituksia ja joukkolainoja ja ne voivat altistaa sijoittajan ongelmissa oleville teollisuusaloille.
Koska sijoittaja ei lainaa rahaa pankille, eivät nämä lainat myöskään näy pankkien taseissa. Lisäksi pankki voi siirtää varainhoitotuotteen hoitamisen eteenpäin sellaisellekin taholle, joka ei ole pankki. Lisäksi varainhoitotuotteet omistavat toisiaan ristiin.
Kyseessä on myös kulttuurinen ongelma. Kiinalainen kuluttaja luottaa sokeasti siihen, että valtio pelastaa tilanteen mikäli ongelmia syntyisi. Kiinan valtio on kuitenkin kertonut, että varainhoitotuotteilla, eli wmp-johdannaisilla, ei ole valtion takausta.
Kiinan WMP-johdannaiset eivät ole ajallisesti synkronoituja alla olevien lainojen kanssa
Jotain Kiinan varallisuudenhoitotuotteiden erkaantumisesta niiden alla olevasta reaalitaloudesta kertoo se, että varallisuudenhoitotuotteet erääntyvät tyypillisesti alle puolessa vuodessa.
Mannerkiinan joukkovelkakirjat erääntyvät kuitenkin pidemmällä aikavälillä, tyypillisesti 3-4 vuodessa. Joukkovelkakirjat eivät toimi kuten asuntolainat, joita lyhennellään tasaiseen tahtiin. Tyypillisesti joukkovelkakirjalainaa ei lyhennetä. Juoksuajalta maksetaan pelkkä korko.
Joukkovelkakirja erääntyy siis kerralla maksettavaksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mikäli yritys joutuu maksuvaikeuksiin realistoituu tämä ongelma vasta siinä vaiheessa, kun laina erääntyy maksettavaksi. Varainhoitotuotteisiin sijoittaneilla kiinalaisilla voi siis olla käsissään likviditeettiongelma.
Toinen ongelman lähde on varjopankkitoiminta. Yhdessä nämä kaksi muodostavat 60 biljoonan suuruisen potin, joka on 80 prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta.
Mitä sijoittajan tulisi tällaisista uutisista ajatella
Media kertoo harva se päivä uusista mahdollisista kriiseistä. Näiden uutisten välissä on sitten hyviä uutisia, joista saa taas sellaisen käsityksen että talouskasvu jatkuu ikuisesti. Näin ollen sinun kannattaa suhtautua pienellä varauksella sekä yltiöpositiivisiin, että maailmanloppua ennustaviin uutisiin.
Jos kasvatat osakepainoasi jokaisen positiivisen uutisen myötä ja vastaavasti vähennät osakepainoasi jokaisen negatiivisen uutisen myötä, tulet todennäköisesti käymään kauppaa tavalla joka syö tuottoja. Pidä siis pää kylmänä.
Kuitenkin, jos finanssikriisi iskee päälle tulet sijoittajana menettämään rahaa, ainakin lyhyellä aikavälillä. Finanssikriisin iskiessä päälle kaikkien osakkeiden arvot laskevat.
Toiset osakkeet laskevat kuitenkin enemmän kuin toiset. Tilanteen ymmärtämistä auttaa, jos finanssikriisin vaikutuksen jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu siitä, että osakkeiden arvostustaso laskee. Toinen osa koostuu siitä, että reaalitalouden toimintaympäristö muuttuu.
Toiset yritykset kärsivät tästä reaalitalouden toimintaympäristön muutoksesta enemmän ja toiset vähemmän. Osakkeet jaetaan yleensä defensiivisiin ja syklisiin osakkeisiin. Syklisten osakkeiden liiketoiminta on defensiisiä osakkeita voimakkaammin kytköksissä makrotalouden tilaan ja siksi niiden osakekurssit laskevat kriisitilanteessa defensiivisiä enemmän.
Yksi yleinen harhaluulo on olettaa kaikki kasvuosakkeet syklisiksi osakkeiksi. Vuoden 2008 finanssikriisi kuitenkin osoittaa, että on olemassa yrityksiä, jotka kasvavat erittäin voimakkaasti, mutta joiden liiketoiminta ei juurikaan häiriinny finanssikriisin vaikutuksesta. Seurauksena on se, että näiden osakkeiden kurssit laskevat kriisitilanteessa syklisiä osakkeita selvästi vähemmän.
Jos suunnittelet sijoittamista todellisiin kasvuosakkeisiin, kannattaa lukea aiheesta kirja. Voit lukea SalkunRakentajan tai Rikkaan Erakon kirjoittaman arvostelun tai ostaa ”Kasvusijoittajan osakestrategiat” e-kirjan Google Playn tai Amazon Kindlen kautta.
